Hyppää pääsisältöön

Satusetä Topelius kritisoi kapitalismia ja tehohakkuita

Julkaistu . Päivitetty

Zachris Topelius arvosteli 1800-luvun teollistumisen varjopuolia ja vastusti luonnon häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Professori Matti Klinge kertoo Topeliuksen ajatuksista sata vuotta tämän kuoleman jälkeen.

Sakari Topelius eli Zachris Topelius nuorempi (1818–1898) oli kirjailija, lehtimies, maantieteilijä ja yliopistomies, joka tunnetaan parhaiten saduistaan ja historiallisista kertomuksistaan.

Topelius ja J. L. Runeberg nostivat kirjoituksissaan ihailun kohteeksi suomalaisen maiseman – etenkin hämäläiset harjut ja sisäjärvet. Isänmaan rakastaminen ei ollut kansalaisille itsestäänselvyys, ennen kuin nämä kirjailijat sitä vasiten opettivat.

Kansallismaisemaa ihannoivaa Topeliusta järkyttivät metsien ryöstöhakkuut, jotka olivat yleisiä maan voimallisessa teollistumisvaiheessa. Hän oli huolissaan myös kapitalismin synnyttämästä luokkavastakohtaisuudesta ja pelkäsi köyhälistön kurjistumisen seurauksia.

Topelius pohdiskeli niinikään naisten asemaa ja vastusti esim. ruotsalaiskirjailija August Strindbergiin liitettyä naisvihaa. Naisten oikeutta opintoihin ja virkoihin oli Topeliuksen mielestä edistettävä, kunhan pidettäisiin huoli siitä, että naiset pysyvät naisina, ts. huolehtivaisina, rakastavina ja lempeinä.

Tietolaatikko

Zacharias Topeliuksen teokset

Suomenkieliset

Luonnon-kirja ala-alkeiskoulun tarpeeksi, suom. Johan Bäckwall, SKS, 1860

Välskärin juttuja, Jakso 1, suom. K.G. Levander, Suomentajan kust, 1867

Kuninkaan hansikka, SKS, 1869

Matkustus Suomessa, Jakso 1, suom. Julius Krohn, Tilgmann, 1873

Välskärin juttuja, jakso 3, suom. N.H. Hauvonen, SKS, 1873

Lukemisia lapsille, Osat 1 ja 2, suom. K.A. Hougberg, A. Hougberg, 1874

Suomen Herttuatar : romanimainen kertomus vv. 1741–43 sodan ajalta, suom. Tuomo Luhtonen, K.E. Holm, 1874

Lukemisia lapsille, osa 3, suom. K.A. Hougberg, A. Hougberg 1875

Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa, jakso: Maamme kirja, suom. Johan Bäckwall, Edlund, 1876

Välskärin kertomuksia, jakso 1 ja 2, suom. Robert Mellin, Edlund, 1878

Lukemisia lapsille, osa 4, suom. K.A. Hougberg, SKS, 1879

Välskärin kertomuksia, jakso 3, suom. Robert Mellin, Edlund, 1879

Välskärin kertomuksia, jakso 4, suom. Robert Mellin, Edlund 1880

Talvi-iltain tarinoita, jakso 1:1–3, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1881

Talvi-iltain tarinoita, jakso 1:4–6, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1882

Välskärin kertomuksia, jakso 5, suom. Kaarlo Kramsu, Edlund, 1882

Lukemisia lapsille, osa 5, suom. K.A. Hougberg, SKS, 1882

Lukemisia lapsille, osa 6, suom. K.A. Hougberg, SKS, 1883

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:1, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1885

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:3–4, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1885

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:2, suom. Samuli Suomalainen, Söderström, 1886

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:5, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1886

Lukemisia lapsille, 1–8, suom. Aatto Suppanen, runot Eino Tamminen ja Olof Berg, WSOY, 1886–1897

Tähtien turvatit : Aika- ja luonnekuvaus Kuningatar Kristiinan ajoilta, suom. Theolinda Hahnsson, Edlund, 18 90

Evankeliumi lapsille. Vuoden evankeliumitekstit lyhyesti selittänyt Z. Topelius, suom. Theolinda Hahnson, Edlund, 1893

Suomi 19:llä vuosisadalla : Suomalaisten kirjailijain ja taitelijain esittämä sanoin ja kuvin, Edlund, 1893

Ljungarsin taru, suom. Helmi Setälä, Edlund, 1896

Rautakylän vanha parooni, suom. Helmi Setälä, Edlund, 1897

Lehtisiä mietekirjastani, suom. Juhani Aho, WSOY, 1898

Regina von Emmeritz : näytelmä viidessä näytöksessä, suom. Eino Leino, WSOY, 1899

50 vuotta myöhemmin, suom. Kasimir Leino, WSOY, 1899

Kypron prinsessa, suom. Eino Leino, WSOY, 1901

Alkuperäistuotantoa

Finland framstäldt i teckningar, 1845 (–1852)

Ljungblommor, 1845

Sagor, första samlingen, 1847

Sagor, andra samlingen, 1848

Sagor, tredje samlingen, 1849

Hertiginnan af Finland, 1850

Ljungblommor, andra samlingen, 1850

Efter femtio år, 1851

Sagor, fjerde samlingen, 1852

Text till Sångpartierna i Kung Carls jagt, 1852

Fältskärns berättelser, första cykeln, 1853

Ljungblommor, tredje samlingen, 1854

Regina von Emmeritz, 1854

Fältskärns berättelser, andra cykeln, 1856

Läsebok för de lägsta läroverken i Finland, I kursen, 1856

Fältskärns berättelser, tredje cykeln, 1858

Sånger 1, 1860

Dramatiska dikter, första samlingen, 1861

Fältskärns berättelser, fjärde cykeln, 1864

Läsning för barn, första boken, 1865

Läsning för barn, andra boken, 1866

Fältskärns berättelser, femte cykeln, 1867

Läsning för barn, tredje boken, 1867

Sånger 2, 1870

Läsning för barn, fjerde boken, 1871

Läsning för barn, fjerde boken, 1871

En resa i Finland, första serien, 1872–1874

Läsebok för de lägsta läroverken i Finland, II kursen : Boken om vårt land, 1875

Läsning för barn, femte boken : sagor, visor och lekar, 1880

Vinterqvällar, första cykeln : noveller, 1880

Dramatiska dikter, del 1, 1881

Prinsessan af Cypern, 1881

Vinterqvällar. andra cykeln : noveller, skildringar, sägner, 1881-1882

Läsning för barn, sjätte boken : visor och sagor, 1884

Planeternas skyddslingar, delar I–III, 1886–1888

Sånger 3, Edlunds, 1889

Läsning för barn, sjunde boken : visor, sagor och lekar, 1891

Evangelium för barnen, 1893

Läsning för barn, åttonde boken : visor, sagor och lekar, 1896

Vinterqvällar, tredje cykeln, 1896–1897

Blad ur min tänkebok, 189

Teosluettelo:
Tuulia Nieminen
Petri Ikonen

Kommentit

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

    Kommentteja 2

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

    Kommentteja 17

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

    Kommentteja 1
  • Diplomaatti Tapani Brotherus kotonaan Helsingissä 29.3.2019. Brotherus pelasti vaimonsa Lysan kera n. 2000 chileläistä Chilessä sotilasvallankaappauksen aikan 1973.

    Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

    Kommentteja 2
  • Kerstin Hanf haastattelee Joan Jaraa (1973).

    Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

    Kommentteja 1
  • Chileläismies tupakoi lehtikioskin edessä (1971).

    Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

    Kommentteja 17
  • Lassi Rajamaan piirros oopperalaulaja Aino Acktésta Salomena.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

Aiheeseen liittyvää

2019

2018

2017

  • Viihdetoimittajat Spede Pasanen, Aune Haarla ja Antero Alpola pöydän ääressä. Pasanen hymyilee, Haarla nauraa, Alpolan ilme on vakava.

    Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

2006

Relaterade artiklar

  • Stig genom ett naturlandskap.

    Essä: Flugseendet – insekterna, häpnaden och omgestaltningen av vårt band till naturen

    Matilda Södergran skriver om vår relation till naturen.

    Är vi så separerade från naturen att vi inte kan skriva om den, läsa om den, utan att politisera? Om vi inte ens kan uppfatta nyanser i litteratur som handskas med flora och fauna säger det något om vår relation till naturen. Jag vill tro att det fortfarande finns en liten lucka där vi kan få vara i och gestalta naturen bara för njutningens skull, för de exceptionella och extraordinära upplevelsernas skull, skriver poeten Matilda Södergran i denna essä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

    Kommentteja 2

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

    Kommentteja 17

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

    Kommentteja 1

  • Suomalaisen miehen kärsimyksen tulkitsija, baritoni Jorma Hynninen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.

    Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

    Kommentteja 1

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

    Kommentteja 1
Elävä arkisto