Hyppää pääsisältöön

Satusetä Topelius kritisoi kapitalismia ja tehohakkuita

Zachris Topelius arvosteli 1800-luvun teollistumisen varjopuolia ja vastusti luonnon häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Professori Matti Klinge kertoo Topeliuksen ajatuksista sata vuotta tämän kuoleman jälkeen.

Sakari Topelius eli Zachris Topelius nuorempi (1818–1898) oli kirjailija, lehtimies, maantieteilijä ja yliopistomies, joka tunnetaan parhaiten saduistaan ja historiallisista kertomuksistaan.

Topelius ja J. L. Runeberg nostivat kirjoituksissaan ihailun kohteeksi suomalaisen maiseman – etenkin hämäläiset harjut ja sisäjärvet. Isänmaan rakastaminen ei ollut kansalaisille itsestäänselvyys, ennen kuin nämä kirjailijat sitä vasiten opettivat.

Kansallismaisemaa ihannoivaa Topeliusta järkyttivät metsien ryöstöhakkuut, jotka olivat yleisiä maan voimallisessa teollistumisvaiheessa. Hän oli huolissaan myös kapitalismin synnyttämästä luokkavastakohtaisuudesta ja pelkäsi köyhälistön kurjistumisen seurauksia.

Topelius pohdiskeli niinikään naisten asemaa ja vastusti esim. ruotsalaiskirjailija August Strindbergiin liitettyä naisvihaa. Naisten oikeutta opintoihin ja virkoihin oli Topeliuksen mielestä edistettävä, kunhan pidettäisiin huoli siitä, että naiset pysyvät naisina, ts. huolehtivaisina, rakastavina ja lempeinä.

Tietolaatikko

Zacharias Topeliuksen teokset

Suomenkieliset

Luonnon-kirja ala-alkeiskoulun tarpeeksi, suom. Johan Bäckwall, SKS, 1860

Välskärin juttuja, Jakso 1, suom. K.G. Levander, Suomentajan kust, 1867

Kuninkaan hansikka, SKS, 1869

Matkustus Suomessa, Jakso 1, suom. Julius Krohn, Tilgmann, 1873

Välskärin juttuja, jakso 3, suom. N.H. Hauvonen, SKS, 1873

Lukemisia lapsille, Osat 1 ja 2, suom. K.A. Hougberg, A. Hougberg, 1874

Suomen Herttuatar : romanimainen kertomus vv. 1741–43 sodan ajalta, suom. Tuomo Luhtonen, K.E. Holm, 1874

Lukemisia lapsille, osa 3, suom. K.A. Hougberg, A. Hougberg 1875

Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa, jakso: Maamme kirja, suom. Johan Bäckwall, Edlund, 1876

Välskärin kertomuksia, jakso 1 ja 2, suom. Robert Mellin, Edlund, 1878

Lukemisia lapsille, osa 4, suom. K.A. Hougberg, SKS, 1879

Välskärin kertomuksia, jakso 3, suom. Robert Mellin, Edlund, 1879

Välskärin kertomuksia, jakso 4, suom. Robert Mellin, Edlund 1880

Talvi-iltain tarinoita, jakso 1:1–3, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1881

Talvi-iltain tarinoita, jakso 1:4–6, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1882

Välskärin kertomuksia, jakso 5, suom. Kaarlo Kramsu, Edlund, 1882

Lukemisia lapsille, osa 5, suom. K.A. Hougberg, SKS, 1882

Lukemisia lapsille, osa 6, suom. K.A. Hougberg, SKS, 1883

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:1, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1885

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:3–4, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1885

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:2, suom. Samuli Suomalainen, Söderström, 1886

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:5, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1886

Lukemisia lapsille, 1–8, suom. Aatto Suppanen, runot Eino Tamminen ja Olof Berg, WSOY, 1886–1897

Tähtien turvatit : Aika- ja luonnekuvaus Kuningatar Kristiinan ajoilta, suom. Theolinda Hahnsson, Edlund, 18 90

Evankeliumi lapsille. Vuoden evankeliumitekstit lyhyesti selittänyt Z. Topelius, suom. Theolinda Hahnson, Edlund, 1893

Suomi 19:llä vuosisadalla : Suomalaisten kirjailijain ja taitelijain esittämä sanoin ja kuvin, Edlund, 1893

Ljungarsin taru, suom. Helmi Setälä, Edlund, 1896

Rautakylän vanha parooni, suom. Helmi Setälä, Edlund, 1897

Lehtisiä mietekirjastani, suom. Juhani Aho, WSOY, 1898

Regina von Emmeritz : näytelmä viidessä näytöksessä, suom. Eino Leino, WSOY, 1899

50 vuotta myöhemmin, suom. Kasimir Leino, WSOY, 1899

Kypron prinsessa, suom. Eino Leino, WSOY, 1901

Alkuperäistuotantoa

Finland framstäldt i teckningar, 1845 (–1852)

Ljungblommor, 1845

Sagor, första samlingen, 1847

Sagor, andra samlingen, 1848

Sagor, tredje samlingen, 1849

Hertiginnan af Finland, 1850

Ljungblommor, andra samlingen, 1850

Efter femtio år, 1851

Sagor, fjerde samlingen, 1852

Text till Sångpartierna i Kung Carls jagt, 1852

Fältskärns berättelser, första cykeln, 1853

Ljungblommor, tredje samlingen, 1854

Regina von Emmeritz, 1854

Fältskärns berättelser, andra cykeln, 1856

Läsebok för de lägsta läroverken i Finland, I kursen, 1856

Fältskärns berättelser, tredje cykeln, 1858

Sånger 1, 1860

Dramatiska dikter, första samlingen, 1861

Fältskärns berättelser, fjärde cykeln, 1864

Läsning för barn, första boken, 1865

Läsning för barn, andra boken, 1866

Fältskärns berättelser, femte cykeln, 1867

Läsning för barn, tredje boken, 1867

Sånger 2, 1870

Läsning för barn, fjerde boken, 1871

Läsning för barn, fjerde boken, 1871

En resa i Finland, första serien, 1872–1874

Läsebok för de lägsta läroverken i Finland, II kursen : Boken om vårt land, 1875

Läsning för barn, femte boken : sagor, visor och lekar, 1880

Vinterqvällar, första cykeln : noveller, 1880

Dramatiska dikter, del 1, 1881

Prinsessan af Cypern, 1881

Vinterqvällar. andra cykeln : noveller, skildringar, sägner, 1881-1882

Läsning för barn, sjätte boken : visor och sagor, 1884

Planeternas skyddslingar, delar I–III, 1886–1888

Sånger 3, Edlunds, 1889

Läsning för barn, sjunde boken : visor, sagor och lekar, 1891

Evangelium för barnen, 1893

Läsning för barn, åttonde boken : visor, sagor och lekar, 1896

Vinterqvällar, tredje cykeln, 1896–1897

Blad ur min tänkebok, 189

Teosluettelo:
Tuulia Nieminen
Petri Ikonen

Kommentit
  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Hayaayahayayaa! Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.