Satusetä Topelius kritisoi kapitalismia ja tehohakkuita

Zacharias Topelius Zacharias Topelius Kuva: SLS

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 14.01.2021 - 10:57

Zachris Topelius arvosteli 1800-luvun teollistumisen varjopuolia ja vastusti luonnon häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Professori Matti Klinge kertoo Topeliuksen ajatuksista sata vuotta tämän kuoleman jälkeen.

Lataa

Sakari Topelius eli Zachris Topelius nuorempi (1818–1898) oli kirjailija, lehtimies, maantieteilijä ja yliopistomies, joka tunnetaan parhaiten saduistaan ja historiallisista kertomuksistaan.

Topelius ja J. L. Runeberg nostivat kirjoituksissaan ihailun kohteeksi suomalaisen maiseman – etenkin hämäläiset harjut ja sisäjärvet. Isänmaan rakastaminen ei ollut kansalaisille itsestäänselvyys, ennen kuin nämä kirjailijat sitä vasiten opettivat.

Kansallismaisemaa ihannoivaa Topeliusta järkyttivät metsien ryöstöhakkuut, jotka olivat yleisiä maan voimallisessa teollistumisvaiheessa. Hän oli huolissaan myös kapitalismin synnyttämästä luokkavastakohtaisuudesta ja pelkäsi köyhälistön kurjistumisen seurauksia.

Topelius pohdiskeli niinikään naisten asemaa ja vastusti esim. ruotsalaiskirjailija August Strindbergiin liitettyä naisvihaa. Naisten oikeutta opintoihin ja virkoihin oli Topeliuksen mielestä edistettävä, kunhan pidettäisiin huoli siitä, että naiset pysyvät naisina, ts. huolehtivaisina, rakastavina ja lempeinä.

Zacharias Topeliuksen teokset

Suomenkieliset

Luonnon-kirja ala-alkeiskoulun tarpeeksi, suom. Johan Bäckwall, SKS, 1860

Välskärin juttuja, Jakso 1, suom. K.G. Levander, Suomentajan kust, 1867

Kuninkaan hansikka, SKS, 1869

Matkustus Suomessa, Jakso 1, suom. Julius Krohn, Tilgmann, 1873

Välskärin juttuja, jakso 3, suom. N.H. Hauvonen, SKS, 1873

Lukemisia lapsille, Osat 1 ja 2, suom. K.A. Hougberg, A. Hougberg, 1874

Suomen Herttuatar : romanimainen kertomus vv. 1741–43 sodan ajalta, suom. Tuomo Luhtonen, K.E. Holm, 1874

Lukemisia lapsille, osa 3, suom. K.A. Hougberg, A. Hougberg 1875

Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa, jakso: Maamme kirja, suom. Johan Bäckwall, Edlund, 1876

Välskärin kertomuksia, jakso 1 ja 2, suom. Robert Mellin, Edlund, 1878

Lukemisia lapsille, osa 4, suom. K.A. Hougberg, SKS, 1879

Välskärin kertomuksia, jakso 3, suom. Robert Mellin, Edlund, 1879

Välskärin kertomuksia, jakso 4, suom. Robert Mellin, Edlund 1880

Talvi-iltain tarinoita, jakso 1:1–3, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1881

Talvi-iltain tarinoita, jakso 1:4–6, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1882

Välskärin kertomuksia, jakso 5, suom. Kaarlo Kramsu, Edlund, 1882

Lukemisia lapsille, osa 5, suom. K.A. Hougberg, SKS, 1882

Lukemisia lapsille, osa 6, suom. K.A. Hougberg, SKS, 1883

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:1, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1885

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:3–4, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1885

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:2, suom. Samuli Suomalainen, Söderström, 1886

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:5, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1886

Lukemisia lapsille, 1–8, suom. Aatto Suppanen, runot Eino Tamminen ja Olof Berg, WSOY, 1886–1897

Tähtien turvatit : Aika- ja luonnekuvaus Kuningatar Kristiinan ajoilta, suom. Theolinda Hahnsson, Edlund, 18 90

Evankeliumi lapsille. Vuoden evankeliumitekstit lyhyesti selittänyt Z. Topelius, suom. Theolinda Hahnson, Edlund, 1893

Suomi 19:llä vuosisadalla : Suomalaisten kirjailijain ja taitelijain esittämä sanoin ja kuvin, Edlund, 1893

Ljungarsin taru, suom. Helmi Setälä, Edlund, 1896

Rautakylän vanha parooni, suom. Helmi Setälä, Edlund, 1897

Lehtisiä mietekirjastani, suom. Juhani Aho, WSOY, 1898

Regina von Emmeritz : näytelmä viidessä näytöksessä, suom. Eino Leino, WSOY, 1899

50 vuotta myöhemmin, suom. Kasimir Leino, WSOY, 1899

Kypron prinsessa, suom. Eino Leino, WSOY, 1901

Alkuperäistuotantoa

Finland framstäldt i teckningar, 1845 (–1852)

Ljungblommor, 1845

Sagor, första samlingen, 1847

Sagor, andra samlingen, 1848

Sagor, tredje samlingen, 1849

Hertiginnan af Finland, 1850

Ljungblommor, andra samlingen, 1850

Efter femtio år, 1851

Sagor, fjerde samlingen, 1852

Text till Sångpartierna i Kung Carls jagt, 1852

Fältskärns berättelser, första cykeln, 1853

Ljungblommor, tredje samlingen, 1854

Regina von Emmeritz, 1854

Fältskärns berättelser, andra cykeln, 1856

Läsebok för de lägsta läroverken i Finland, I kursen, 1856

Fältskärns berättelser, tredje cykeln, 1858

Sånger 1, 1860

Dramatiska dikter, första samlingen, 1861

Fältskärns berättelser, fjärde cykeln, 1864

Läsning för barn, första boken, 1865

Läsning för barn, andra boken, 1866

Fältskärns berättelser, femte cykeln, 1867

Läsning för barn, tredje boken, 1867

Sånger 2, 1870

Läsning för barn, fjerde boken, 1871

En resa i Finland, första serien, 1872–1874

Läsebok för de lägsta läroverken i Finland, II kursen : Boken om vårt land, 1875

Läsning för barn, femte boken : sagor, visor och lekar, 1880

Vinterqvällar, första cykeln : noveller, 1880

Dramatiska dikter, del 1, 1881

Prinsessan af Cypern, 1881

Vinterqvällar. andra cykeln : noveller, skildringar, sägner, 1881-1882

Läsning för barn, sjätte boken : visor och sagor, 1884

Planeternas skyddslingar, delar I–III, 1886–1888

Sånger 3, Edlunds, 1889

Läsning för barn, sjunde boken : visor, sagor och lekar, 1891

Evangelium för barnen, 1893

Läsning för barn, åttonde boken : visor, sagor och lekar, 1896

Vinterqvällar, tredje cykeln, 1896–1897

Blad ur min tänkebok, 189

Teosluettelo:
Tuulia Nieminen
Petri Ikonen

Kommentit

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

Neuvostopartisaanit tappoivat 14 siviiliä Seitajärvellä.

Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä Suomen puolella olleisiin pieniin korpikyliin. Partisaanit surmasivat retkillään yhteensä 181 siviiliä vuosina 1941–44. Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi kertoo sotilasuransa karmeimmasta kokemuksesta, kun hän miehineen löysi Savukosken Seitajärvellä partisaanien julmasti surmaamat naiset ja lapset. Artikkeli sisältää järkyttäviä kuvia ja haastateltavien kertomuksia.

Elina Pitkäkangas opiskeli kiinaa ja taistelulajeja uutta romaaniaan varten – ja mietti oikeuttaan kirjoittaa vieraasta kulttuurista

Nuorten fantasiakirja haastaa stereotypioita.

Kun Elina Pitkäkangas 15-vuotiaana näki elokuvan Sithin kosto, hän ei tiennyt kirjailijanuransa alkavan. Sithin kosto eliTähtien sota -elokuvasarjan kolmas episodi ilmestyi vuonna 2005. Pitkäkangas ystävineen kietoutui sen pauloihin niin, että he alkoivat yhdessä kirjoittaa jatkoa elokuvan juonelle ja henkilöiden tarinoille. Fanien tuottamat fiktiiviset tekstit eli fanifiktio oli kasvattanut suosiotaan internetissä ja monet nuoret intoilivat elokuvien, tv-sarjojen ja kirjojen jatkokehittelystä. Pitkäkangas ja hänen ystävänsä kirjoittivat ”Star Wars -fikkiä” ennen kaikkea omaksi ilokseen. Kun kavereiden innostus vähitellen hiipui, huomasi Pitkäkangas kuitenkin päässeensä vasta vauhtiin – Kaikki se juonen ja hahmojen keksiminen ja heidän kohtaloistaan päättäminen sekä mahdollisuus asettua erilaisten ihmisten asemaan ja luoda kokonaisia maailmoja oli täysin huumaannuttavaa. Pitkäkangas ei ollut aiemmin ollut erityisen kiinnostunut kirjallisuudesta. Hän tajusi kuitenkin löytäneensä intohimonsa - hän halusi kirjailijaksi. – Sen jälkeen ei ole ollut suurempaa unelmaa.