Hyppää pääsisältöön

Satusetä Topelius kritisoi kapitalismia ja tehohakkuita

Julkaistu . Päivitetty

Zachris Topelius arvosteli 1800-luvun teollistumisen varjopuolia ja vastusti luonnon häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Professori Matti Klinge kertoo Topeliuksen ajatuksista sata vuotta tämän kuoleman jälkeen.

Sakari Topelius eli Zachris Topelius nuorempi (1818–1898) oli kirjailija, lehtimies, maantieteilijä ja yliopistomies, joka tunnetaan parhaiten saduistaan ja historiallisista kertomuksistaan.

Topelius ja J. L. Runeberg nostivat kirjoituksissaan ihailun kohteeksi suomalaisen maiseman – etenkin hämäläiset harjut ja sisäjärvet. Isänmaan rakastaminen ei ollut kansalaisille itsestäänselvyys, ennen kuin nämä kirjailijat sitä vasiten opettivat.

Kansallismaisemaa ihannoivaa Topeliusta järkyttivät metsien ryöstöhakkuut, jotka olivat yleisiä maan voimallisessa teollistumisvaiheessa. Hän oli huolissaan myös kapitalismin synnyttämästä luokkavastakohtaisuudesta ja pelkäsi köyhälistön kurjistumisen seurauksia.

Topelius pohdiskeli niinikään naisten asemaa ja vastusti esim. ruotsalaiskirjailija August Strindbergiin liitettyä naisvihaa. Naisten oikeutta opintoihin ja virkoihin oli Topeliuksen mielestä edistettävä, kunhan pidettäisiin huoli siitä, että naiset pysyvät naisina, ts. huolehtivaisina, rakastavina ja lempeinä.

Tietolaatikko

Zacharias Topeliuksen teokset

Suomenkieliset

Luonnon-kirja ala-alkeiskoulun tarpeeksi, suom. Johan Bäckwall, SKS, 1860

Välskärin juttuja, Jakso 1, suom. K.G. Levander, Suomentajan kust, 1867

Kuninkaan hansikka, SKS, 1869

Matkustus Suomessa, Jakso 1, suom. Julius Krohn, Tilgmann, 1873

Välskärin juttuja, jakso 3, suom. N.H. Hauvonen, SKS, 1873

Lukemisia lapsille, Osat 1 ja 2, suom. K.A. Hougberg, A. Hougberg, 1874

Suomen Herttuatar : romanimainen kertomus vv. 1741–43 sodan ajalta, suom. Tuomo Luhtonen, K.E. Holm, 1874

Lukemisia lapsille, osa 3, suom. K.A. Hougberg, A. Hougberg 1875

Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa, jakso: Maamme kirja, suom. Johan Bäckwall, Edlund, 1876

Välskärin kertomuksia, jakso 1 ja 2, suom. Robert Mellin, Edlund, 1878

Lukemisia lapsille, osa 4, suom. K.A. Hougberg, SKS, 1879

Välskärin kertomuksia, jakso 3, suom. Robert Mellin, Edlund, 1879

Välskärin kertomuksia, jakso 4, suom. Robert Mellin, Edlund 1880

Talvi-iltain tarinoita, jakso 1:1–3, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1881

Talvi-iltain tarinoita, jakso 1:4–6, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1882

Välskärin kertomuksia, jakso 5, suom. Kaarlo Kramsu, Edlund, 1882

Lukemisia lapsille, osa 5, suom. K.A. Hougberg, SKS, 1882

Lukemisia lapsille, osa 6, suom. K.A. Hougberg, SKS, 1883

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:1, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1885

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:3–4, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1885

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:2, suom. Samuli Suomalainen, Söderström, 1886

Talvi-iltain tarinoita, jakso 2:5, suom. Aatto Supponen, Söderström, 1886

Lukemisia lapsille, 1–8, suom. Aatto Suppanen, runot Eino Tamminen ja Olof Berg, WSOY, 1886–1897

Tähtien turvatit : Aika- ja luonnekuvaus Kuningatar Kristiinan ajoilta, suom. Theolinda Hahnsson, Edlund, 18 90

Evankeliumi lapsille. Vuoden evankeliumitekstit lyhyesti selittänyt Z. Topelius, suom. Theolinda Hahnson, Edlund, 1893

Suomi 19:llä vuosisadalla : Suomalaisten kirjailijain ja taitelijain esittämä sanoin ja kuvin, Edlund, 1893

Ljungarsin taru, suom. Helmi Setälä, Edlund, 1896

Rautakylän vanha parooni, suom. Helmi Setälä, Edlund, 1897

Lehtisiä mietekirjastani, suom. Juhani Aho, WSOY, 1898

Regina von Emmeritz : näytelmä viidessä näytöksessä, suom. Eino Leino, WSOY, 1899

50 vuotta myöhemmin, suom. Kasimir Leino, WSOY, 1899

Kypron prinsessa, suom. Eino Leino, WSOY, 1901

Alkuperäistuotantoa

Finland framstäldt i teckningar, 1845 (–1852)

Ljungblommor, 1845

Sagor, första samlingen, 1847

Sagor, andra samlingen, 1848

Sagor, tredje samlingen, 1849

Hertiginnan af Finland, 1850

Ljungblommor, andra samlingen, 1850

Efter femtio år, 1851

Sagor, fjerde samlingen, 1852

Text till Sångpartierna i Kung Carls jagt, 1852

Fältskärns berättelser, första cykeln, 1853

Ljungblommor, tredje samlingen, 1854

Regina von Emmeritz, 1854

Fältskärns berättelser, andra cykeln, 1856

Läsebok för de lägsta läroverken i Finland, I kursen, 1856

Fältskärns berättelser, tredje cykeln, 1858

Sånger 1, 1860

Dramatiska dikter, första samlingen, 1861

Fältskärns berättelser, fjärde cykeln, 1864

Läsning för barn, första boken, 1865

Läsning för barn, andra boken, 1866

Fältskärns berättelser, femte cykeln, 1867

Läsning för barn, tredje boken, 1867

Sånger 2, 1870

Läsning för barn, fjerde boken, 1871

Läsning för barn, fjerde boken, 1871

En resa i Finland, första serien, 1872–1874

Läsebok för de lägsta läroverken i Finland, II kursen : Boken om vårt land, 1875

Läsning för barn, femte boken : sagor, visor och lekar, 1880

Vinterqvällar, första cykeln : noveller, 1880

Dramatiska dikter, del 1, 1881

Prinsessan af Cypern, 1881

Vinterqvällar. andra cykeln : noveller, skildringar, sägner, 1881-1882

Läsning för barn, sjätte boken : visor och sagor, 1884

Planeternas skyddslingar, delar I–III, 1886–1888

Sånger 3, Edlunds, 1889

Läsning för barn, sjunde boken : visor, sagor och lekar, 1891

Evangelium för barnen, 1893

Läsning för barn, åttonde boken : visor, sagor och lekar, 1896

Vinterqvällar, tredje cykeln, 1896–1897

Blad ur min tänkebok, 189

Teosluettelo:
Tuulia Nieminen
Petri Ikonen

Kommentit

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

    Kommentteja 1

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Surnu-Pekka soutaa järvellä.

    Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

    Hän asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa.

    Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

    Kommentteja 48
  • Sulo Karjalainen ja Juuso-karhu

    Karhuemo Sulo Karjalainen

    Dokumentti vuodelta 2011.

    ”Se pisti nenän minun korvalle ja puhalsi kauheesti. Korva oli täynnä limaa ja kauheesti rupes vinkumaan. Karhu näki, että liikkuuhan se. Se lähti sitten vähän matkan päähän ja kaikennäköistä leikkiä rupes siellä mylläämään. Hän piti minua emonaan.” – Sulo Karjalainen

    Kommentteja 11
  • Ihmiset ottavat aurinkoa puistossa 2010.

    Kesän kuumimmat päivät

    Heinäkuu 2010 oli Suomessa kaikkien aikojen lämpimin.

    Heinäkuu 2010 oli Suomessa kaikkien aikojen lämpimin. Kuumin päivä koettiin 29.7. Liperissä, missä mittari nousi ennätyksellisiin 37,2 asteeseen. Myös kesä 2003 oli kuuma.

    Kommentteja 3
  • Katolla nauravat varikset rienaavat.

    Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

Aiheeseen liittyvää

2018

  • Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä Ylen Aamu-tv:n haastattelussa 20.6.2018.

    Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.

    Kommentteja 1
  • Mies katsoo lyhtyä.

    Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

2017

  • Viihdetoimittajat Spede Pasanen, Aune Haarla ja Antero Alpola pöydän ääressä. Pasanen hymyilee, Haarla nauraa, Alpolan ilme on vakava.

    Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

2006

Relaterade artiklar

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"

    Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?

    Kukapa ei olisi joskus kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista? Tämä mustaselkäinen kaksikko kiusaa ja keppostelee kuitenkin ihan omassa sarjassaan. Siipiveikot menevät herkästi henkilökohtaisuuksiin ja useimmat kolttoset voisi tuomita silkkana väkivaltana. Kummelin variskaksikko rienasi koko Suomen tv-kansaa vuosina 1992 ja 1993. Artikkeliin on koottu lintusten edesottamukset.

  • Vuodenkierto Koloveden kansallispuistossa

    Dokumentissa seurataan puiston vuodenkiertoa.

    Dokumentissa seurataan kansallispuiston elämää vuonna 1989. Koloveden alueella on runsaasti metsiä ja se edustaa näytävine kallioineen suomalaista järvierämaata parhaimmillaan. Puistossa on tiheä saimaannorppakanta ja alueelta on löydetty myös kalliomaalauksia.

  • Martti Suosalo – ostoskanavakielto ja menestyksen salaiset aseet

    Martti Suosalo Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Hiivasyndroomakuuri, Turkan haamu, paniikkihäiriö ja ostoskanavakielto – Martti Suosalo poimii värikkäitä hetkiä elämästään Maarit Tastulan haastateltavana. Miksi verhot menivät kiinni kuukaudeksi? Yrittikö uskonnollinen lahko huumata näyttelijän? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

    Kommentteja 1

  • Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

    Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

    Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

  • Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

    Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

    Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

    Kommentteja 2

  • Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?

    Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?

    Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.

    Kommentteja 9

  • Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista

    The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

    Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

    Kommentteja 2

  • Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

    Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

    Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

    Kommentteja 2

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.