Hyppää pääsisältöön

Seija Simolalla oli kaksi laulajaminää

Levy-yhtiön toiveita kuunteleva iskelmätähti-Seija levytti tunnelmallisia rakkauslauluja, mutta "keikka-Seija" esitti poppia, jazzia ja jopa "modernisoitua klassista". Näin kertoi Seija Simola radiohaastattelussa vuonna 1971. Myös Ylen radio- ja tv-taltioinnit kertovat hänen repertoaarinsa laajuudesta.

Vuonna 1970 tehdyssä ohjelmassa Simola esittää ranskaksi Joseph Kosman ja Jacques Prevertin dramaattisen La Maritzan, jonka suomalaisesta käännösversiosta tuli hänen isoimpia hittejään.

Simolan suosituimpiin tulkintoihin kuuluvat myös vuotta aiemmin levytetty italoiskelmä Sulle silmäni annan sekä vuosikymmentä myöhempi Kesytetty.

Vuonna 1970 laulaja taltioi vakiosäestäjiensä eli Juhani Korjuksen yhtyeen kera ikivihreän Tuo onneton, jossa vuosikymmenelle tunnusomainen wah-wah-kitara viettää kestejä sähköurkujen kera.

Arkistolöydössä vuodelta 1969 Simola laulaa rockia psykedeelisten kuvioiden välkkeessä säestäjinään Wigwam ja Eero Koivistoinen.

Harvinaisuus on myös tulkinta Rauno Lehtisen hienostuneesta sävellyksestä Toiset meistä, joka tunnetaan parhaiten Pepe Willbergin esittämänä.

Vuoden 1971 radiohaastattelussa Seija Simola kertoo haaveilleensa myös sairaanhoitajan urasta. Klassisen musiikin saralle hän ei sen sijaan ole pyrkinyt: "Keuhkot eivät riitä."

Simola ei levy- ja keikkakiireiltään muutenkaan kuulemma ehtinyt harjoitella tai kouluttaa ääntään. Suomen kielellä ei ollut helppo laulaa – konsonantteja on aivan liikaa romanttisiin kappaleisiin.

Lavoilla valttia olivat viimeisimmät iskelmät, olivatpa ne alun perin mies- tai naisartistien levyttämiä. Keikkailu oli kuitenkin rankkaa, sillä perättäiset esiintymiset saattoivat olla aivan eri puolilla maata.

Haastattelua edeltäneenä viikonloppuna Simola oli ensin matkannut perjantai-illaksi Helsingistä Ouluun, sieltä lauantaina Kuopioon, Kuopiosta sunnuntaina päiväkeikalle Helsinkiin ja sunnuntai-illaksi Turkuun. Iskelmälaulajien ammattia luultiin silti helpoksi.

Vuoden 1978 epäonnisen Euroviisu-edustustehtävän jälkeen Simolaa kuultiin lähinnä studiotehtävissä. Yleisradio jatkoi hänen kanssaan jo 1970-luvun alussa alkanutta kantanauhatuotantoa. Ylen tuottamilla äänityksillä Simola pääsi laulamaan myös rakastamiaan jazzklassikoita.

Simola kuului säveltäjä-sovittaja Henrik Otto Donnerin suuriin suosikkeihin, ja laulajan omiin suosikkeihin kuuluukin tämän johdolla taltioitu komea versio Kaj Chydeniuksen sävellyksestä Laulu kuolleesta rakastetusta.

Tietolaatikko

Vuonna 1966 ensilevynsä tehnyt Seija Simola oli 1970-luvulla varsin suosittu esiintyjä. Eräistä menestyslevyistä huolimatta hän jäi kuitenkin nimekkäämpien naistähtien varjoon.
Seija Simola tunnetuimpia esityksiä ovat Sulle silmäni annan ja Et itkeä saa, Argentiina. 1980-luvulla hänen laulu-uransa alkoi jo hiipua.

La Maritza. Säv. Joseph Kosma, san. Jacques Prevert.
Toiset meistä. Säv. Rauno Lehtinen, san. Mikko Haljoki.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto