Hyppää pääsisältöön

Seija Simolalla oli kaksi laulajaminää

Levy-yhtiön toiveita kuunteleva iskelmätähti-Seija levytti tunnelmallisia rakkauslauluja, mutta "keikka-Seija" esitti poppia, jazzia ja jopa "modernisoitua klassista". Näin kertoi Seija Simola radiohaastattelussa vuonna 1971. Myös Ylen radio- ja tv-taltioinnit kertovat hänen repertoaarinsa laajuudesta.

Vuonna 1970 tehdyssä ohjelmassa Simola esittää ranskaksi Joseph Kosman ja Jacques Prevertin dramaattisen La Maritzan, jonka suomalaisesta käännösversiosta tuli hänen isoimpia hittejään.

Simolan suosituimpiin tulkintoihin kuuluvat myös vuotta aiemmin levytetty italoiskelmä Sulle silmäni annan sekä vuosikymmentä myöhempi Kesytetty.

Vuonna 1970 laulaja taltioi vakiosäestäjiensä eli Juhani Korjuksen yhtyeen kera ikivihreän Tuo onneton, jossa vuosikymmenelle tunnusomainen wah-wah-kitara viettää kestejä sähköurkujen kera.

Arkistolöydössä vuodelta 1969 Simola laulaa rockia psykedeelisten kuvioiden välkkeessä säestäjinään Wigwam ja Eero Koivistoinen.

Harvinaisuus on myös tulkinta Rauno Lehtisen hienostuneesta sävellyksestä Toiset meistä, joka tunnetaan parhaiten Pepe Willbergin esittämänä.

Vuoden 1971 radiohaastattelussa Seija Simola kertoo haaveilleensa myös sairaanhoitajan urasta. Klassisen musiikin saralle hän ei sen sijaan ole pyrkinyt: "Keuhkot eivät riitä."

Simola ei levy- ja keikkakiireiltään muutenkaan kuulemma ehtinyt harjoitella tai kouluttaa ääntään. Suomen kielellä ei ollut helppo laulaa – konsonantteja on aivan liikaa romanttisiin kappaleisiin.

Lavoilla valttia olivat viimeisimmät iskelmät, olivatpa ne alun perin mies- tai naisartistien levyttämiä. Keikkailu oli kuitenkin rankkaa, sillä perättäiset esiintymiset saattoivat olla aivan eri puolilla maata.

Haastattelua edeltäneenä viikonloppuna Simola oli ensin matkannut perjantai-illaksi Helsingistä Ouluun, sieltä lauantaina Kuopioon, Kuopiosta sunnuntaina päiväkeikalle Helsinkiin ja sunnuntai-illaksi Turkuun. Iskelmälaulajien ammattia luultiin silti helpoksi.

Vuoden 1978 epäonnisen Euroviisu-edustustehtävän jälkeen Simolaa kuultiin lähinnä studiotehtävissä. Yleisradio jatkoi hänen kanssaan jo 1970-luvun alussa alkanutta kantanauhatuotantoa. Ylen tuottamilla äänityksillä Simola pääsi laulamaan myös rakastamiaan jazzklassikoita.

Simola kuului säveltäjä-sovittaja Henrik Otto Donnerin suuriin suosikkeihin, ja laulajan omiin suosikkeihin kuuluukin tämän johdolla taltioitu komea versio Kaj Chydeniuksen sävellyksestä Laulu kuolleesta rakastetusta.

Tietolaatikko

Vuonna 1966 ensilevynsä tehnyt Seija Simola oli 1970-luvulla varsin suosittu esiintyjä. Eräistä menestyslevyistä huolimatta hän jäi kuitenkin nimekkäämpien naistähtien varjoon.
Seija Simola tunnetuimpia esityksiä ovat Sulle silmäni annan ja Et itkeä saa, Argentiina. 1980-luvulla hänen laulu-uransa alkoi jo hiipua.

La Maritza. Säv. Joseph Kosma, san. Jacques Prevert.
Toiset meistä. Säv. Rauno Lehtinen, san. Mikko Haljoki.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.