Hyppää pääsisältöön

Sensuuri jatkosodan aikana

Akateemikko, kansatieteilijä Kustaa Vilkuna.
Akateemikko, kansatieteilijä Kustaa Vilkuna. Akateemikko, kansatieteilijä Kustaa Vilkuna. Kuva: Kalle Kultala / Yle Kustaa Vilkuna

Saksalaisia ei jatkosodan aikaisissa lehdissä sopinut kutsua "aseveljiksi" vaan "kanssasotijoiksi". Norjasta sai kirjoittaa vain natsijohtaja Quislingia mairittelevia juttuja.

Viranomaisilla oli oikeus kieltää myös ne sisäpoliittiset kirjoitukset, jotka olivat "omiaan rikkomaan sisäistä eheyttä tai horjuttamaan yleistä järjestystä".

”Tähänhän jo mahtui kaikki”, toteaa sodanaikainen sensuuripäällikkö Kustaa Vilkuna vuonna 1957 tehdyssä ohjelmassa.

Julkisen mielipiteen kaitsemisesta puhuvat myös sodanaikaiset lehtimiehet Eino Kilpi ja Ale-Einari Riipinen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto