Hyppää pääsisältöön

Sirkka Salonen, Miss Suomi 1938

Sirkka Salonen, Peräseinäjoen tyttö, näyttti maailmalle, että suomalaiset eivät ole "vinosilmäisiä mongoleja" vaan "rodullisesti puhtaita".

Sirkka Salonen valittiin Golf-Casinolla vuoden 1938 Miss Suomeksi, vaikka voittonauhassa lukeekin Suomen neito. Virallinen Suomen Neito -kilpailu alkoi vasta vuonna 1952.

Salonen valittiin myös samana vuonna Miss Euroopaksi Kööpenhaminassa.

Euroopassa leviävän rotuopin aatteet heijastuivat myös kauneuskilpailuihin. Elokuvan selostaja kertoo missikilpailuista: "...niillä on erikoisesti suomalaisen kansanrodun todistajana suuri kansainvälinen merkityksensä."

Ylevistä sanoista huolimatta Salonen erotettiin kauneuskilpailujen takia Heinolan opettajaseminaarista. Sirkka Salonen sai myöhemmin elokuvaosan Teuvo Tulion elokuvassa Unelma karjamajalla.

Heinolan seminaarin päätöstä reposteltiin myös radio-ohjelmassa, joka tehtiin Salosen palatessa Kööpenhaminasta. Seminaari oli Alexis af Enehjelmin mukaan joutunut "pilkan ja yleisen suuttumuksen kohteeksi".

Salonen itse kertoo matkallaan noudattaneensa isänsä neuvoja. Tämä oli kehottanut tytärtään "pestyin naamoin näyttämään maailmalle, etteivät suomalaiset vinosilmäisiä mongoleja ole". Salonen toivoi pääsevänsä jatkamaan opintojaan ja valmistuvansa vielä kerran opettajaksi.

Teksti: Seija De Rybel & Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto