Hyppää pääsisältöön

Snellmanille yksilö oli olemassa kansakuntaa varten

J. V. Snellman
J. V. Snellman Kuva: Yle arkisto J. V. Snellman

J. V. Snellmanin ajatus kansakunnan muodostamasta kokonaisuudesta on toistuvasti valjastettu nationalismin palvelukseen, tohtori Johannes Salminen sanoo. Yksimielisyyttä korostanut 1930-luku olikin ehkä snellmanilaisuuden luvattu vuosikymmen.

Snellmanin kuoleman 100-vuotispäivän aikoihin tehdyssä haastattelussa Johannes Salminen asettaa vastakkain Snellmanin hegeliläisen valtioajattelun ja yksilönvapautta puoltavan liberalismin.

Snellman halveksi yksilöllistä onnentavoittelua, eikä valtion tehtävänä hänestä ollut sellaisen onnen turvaaminen, Salminen toteaa. Kansakunta ja valtio eivät olleet olemassa yksilöä varten, vaan päinvastoin. Tällaisella ajattelulla voi olla ikäviäkin seurauksia, hän sanoo.

Snellman innoitti pitkään pelkästään porvarillisia ajatussuuntia, mutta 1940-luvulla marxilainen kulttuurikriitikko Raoul Palmgren todisti hänet myös vasemmiston hengenheimolaiseksi. Yksilön uhrautuminen kokonaisuuden hyväksi on myös vasemmalla ollut mielekkääksi koettu asetelma.

1980-luvulla Snellmanin kansakuntaa korostava ajattelutapa oli Salmisesta muuttunut ongelmalliseksi. Maailmantilanteessa, jossa globaalit ongelmat tunkeutuivat yhä lähemmäksi jokaista, sen hyödyllisyys oli kyseenalainen.