Sotaa Afrikassa ja Balkanilla 1940

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 08.01.2015 - 13:42

Loppusyksystä 1940 Saksa suunnitteli hyökkäystä Neuvostoliittoon. Balkanilla käytiin monikansallista sotaa. Seuraavana keväänä maailmansodan päänäyttämö siirtyi Afrikkaan.

Joulukuussa 1940 sai nimensä operaatio Barbarossa eli Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon. Sotaa käytiin jo Pohjois-Afrikassa Egyptissä olevia englantilaisia joukkoja vastaan. USA:n ja Japanin välit kiristyivät. Italia oli hyökännyt Kreikkaan, mutta kreikkalaiset olivat tunkeneet heidät Albaniaan, jolloin Mussolini pyysi apua Saksalta.

Tammikuussa 1941 suursotaa oli käyty 16 kuukautta ja oli selvää, että se tulisi jatkumaan pitkään. Saksa ja Italia eivät olleet päässeet tavoitteisiinsa kädenkäänteessä, kuten olivat kuvitelleet. Italian sota meni onnettomasti.

Saksa valmisteli hyökkäystä Venäjälle, mutta esitti propagandassaan maiden suhteet mitä lämminhenkisimpinä. Saksa ja Neuvostoliitto tekivät kauppasopimuksen. Ei-neuvostomielisiä kansalaisia alettiin rekisteröidä Baltiassa. Japanilaiset perehtyivät Pearl Harborin amerikkalaisen laivastotukikohdan pienoismalliin. USA:n Japanin lähettiläs raportoi japanilaisten suunnitelmasta hyökätä Pearl Harbourin laivastotukikohtaan, mutta kotimaassa ei häntä uskottu.

Helmikuussa 1941 suursota oli muuttunut totaaliseksi sodankäynniksi, jossa siviilejä ei säästetty. Pääsotanäyttämönä oli Afrikka, jossa Italia kärsi mittavia tappioita. Luftwaffe teki ensimmäiset iskunsa Afrikkaan.

Hitler ilmoitti Göringille päättäneensä myös itään suuntautuvasta sotaretkestä, jota valmisteltiin hankkimalla jalansijaa Itä-Euroopasta. USA:n edustajainhuone hyväksyi lain sotalainasta liittoutuneille.

Teksti: Jukka Lindfors

Katso myös

Lataa Sotaa Afrikassa ja Balkkanilla mp3-tiedostona (yle.fi)
Lataa Marraskuu 1940 mp3-tiedostona (yle.fi)
Lataa Joulukuu 1940 mp3-tiedostona (yle.fi)
Lataa Tammikuu 1941 mp3-tiedostona (yle.fi)
Lataa Helmikuu 1941 mp3-tiedostona (yle.fi)

Toinen maailmansota Saksan hyökkäyksestä Stalingradiin

Oletko elämäniloinen Ransu, viisas Eno-Elmeri vai hedonistinen Riku? – Testaa, kuka Karvakuonoista on hengenheimolaisesi!

Elävän arkiston leikkimielinen hahmotesti Karvakuonoista.

Karvakuonot, nuo Yleisradion lastenohjelmien ikisuosikit ovat jääneet monille mieleen lämpiminä muistoina lapsuudesta. Kukapa meistä ei osaisi samaistua Eno-Elmerin viisauksiin, Ransun vilpittömyyteen tai Rikun nautintoja jahtaavaan perusluonteeseen? Tee Elävän arkiston leikkimielinen testi ja katso, kuka Karvakuonoista olet!

Vaalitekniikan kehitys

Vaalistudiot ja vaalikoneet kertovat ajastaan.

Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa saatiin suora yhteys laskentakeskukseen ja puolueiden vaalivalvojaisiin. Äänet julkistettiin paperilla ja valittujen kansanedustajen kuvia osoitettiin taululta kuulakärkikynällä. Ei ollut helppoa vielä vuoden 1972 eduskuntavaaleissakaan, omat havainnoinnit piti esittää piirrostauluilla.

Pähkinä oli Ylen ensimmäinen piilokamerasarja

Varhais-"realityn" klassikkoja oli katuun liimattu kolikko.

Vuosina 1961–1962 lähetetty piilokamerasarja Pähkinä iskosti suomalaiskatsojien kollektiiviseen tajuntaan katuun liimatun kolikon. Tosi-tv:n uranuurtajaohjelman muita merkillisyyksiä olivat muun muassa rahantekokone, moottoriton auto, katupuhelin ja konepellin alle jäänyt mies.

Kun Suomi lähti kesäsotaan ja päätyi pitkään jatkosotaan – tältä kriisiaika 1941–1944 näytti ja tuntui

Katsele ja kuuntele, millaista sota oli aikalaisilleen.

Talvisodan vihastuttama ja Neuvostoliiton voimakkaasti painostama Suomi oli kesällä 1941 valmis uuteen sotaan. Suomi ei ollut enää yksin, vaan sillä oli aseveli: Saksa. Suomalaiset lähtivät hyvityssotaan, jonka odotettiin päättyvän jo syksyksi. Toisin kävi, sota ei jäänyt yhteen kesään, vaan päättyi vasta syksyllä 1944. Katsele ja kuuntele, miten yhtenäinen kansa selätti jatkosodan kriisiajan 25.6.1941 – 19.9.1944.