Hyppää pääsisältöön

Sotavuosien Paasikivi

J. K. Paasikivi tuli laajalti tunnetuksi vasta vuonna 1939 Suomen ja Neuvostoliiton alueneuvotteluissa, joissa hän edusti selkeästi myöntyväisempää linjaa kuin esimerkiksi ulkoministeri Eljas Erkko. Mutta miten Paasikivi sotavuosina toimi ja mitä hän ajatteli?

Talvisodan aikaisessa hallituksessa Paasikivi oli mukana salkuttomana ministerinä toimien Risto Rytin ja Väinö Tannerin neuvonantajana. Välirauhan tultua Paasikivi nimitettiin Suomen lähettilääksi Moskovaan.

Jatkosodan aikana hän oli ”poliittisen sisärenkaan ulkojäsen”, joka piti yhteyttä myös rauhanoppositioon. Kaikkia ei miellyttänyt, että Paasikivi muutteli mielipiteitään, mutta hänestä itsestään järkevintä oli juuri sovittaa näkemyksensä uusien olosuhteiden mukaan.

Paasikiven sotavuosista kertoo oheisessa ohjelmassa hänen elämäkerturinsa Tuomo Polvinen. Jorma Kallenaution ohjelma on vuodelta 1995.

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto