Hyppää pääsisältöön

Sotilas Mannerheim palaa Venäjältä Suomeen

Venäjällä vallankumoukset katkaisivat Mannerheimin nousujohteisen armeijauran, ja hän alkoi vaikuttaa monella tapaa nousevan Suomen tasavallan elämään. Mannerheim toimi muun muassa Suomen suuriruhtinaskunnan viimeisillä säätyvaltiopäivillä sukunsa edustajana.

Keskeisin rooli Mannerheimilla oli kuitenkin Suomessakin sotilaana. Suomen itsenäistymisen jälkeen Mannerheimista tuli sotilaskomitean puheenjohtaja ja myöhemmin ylipäällikkö. Hänen tehtävänsä oli riisua venäläiset joukot aseista ja muodostaa valkoisten armeija.

Suomen muu poliittinen johto kannatti saksalaisten antamaa turvaa, mitä Mannerheim vierasti. Hän joutui kuitenkin taipumaan linjauksestaan, sillä Saksan antama tuki oli keskeinen.

Keisarillinen Saksa romahti 1918, joten Suomessa tuli tehdä hallituksen vaihdos. Valtionhoitajaksi kutsuttiin Mannerheim. Hyvien länsisuhteidensa avulla hän sai Suomeen elintarvikekuljetuksia. Mm. Iso-Britannia ja Yhdysvallat tunnustivat Suomen itsenäisyyden.

Sotien välisenä aikana Mannerheim siirtyi väliaikaisesti sivuun valtiojohdosta, ja hän perusti mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton.

Lapuan liikkeen voiman kehittyessä Mannerheim seurasi tilannetta sivummalta, vaikka häntä toivottiinkin liikkeen johtoon.

1930-luvun alussa presidentti Svinhufvud nimitti Mannerheimin puolustusneuvoston puheenjohtajaksi ja sodanaikaiseksi ylipäälliköksi. Sotamarsalkan arvon hän sai 1933.

Tietolaatikko

Arkistofilmin kuvat: Mannerheim Vaasassa vuonna 1918, kun hän tarkasti jääkärijoukot 26.2.1918, Mannerheim saapuu joukkoineen Helsinkiin 16.5.1918, Mannerheim 70 vuotta, paraati Senaatintorilla vuonna 1937, Mannerheim ja upseerit kiikaroivat rintamalla, sankarivainajien muistopäivä vuonna 1940 Senaatintorilla, Mannerheim ja presidentti Risto Ryti Mikkelin asemalla sodan aikana, Mannerheimin patsaan paljastus vuonna 1960.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto