Hyppää pääsisältöön

Spede, Donner ja elokuvan tuki

Pertti "Spede" Pasanen uhkasi polttaa elokuvansa protestiksi Elokuvasäätiön tukipolitiikalle vuonna 1981: ”On aina sanottu, että ne ovat huonoja elokuvia."

"Eihän huonoa kannata säilyttää,” Spede perusteli uhkaustaan.

Elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtajan Jörn Donnerin mukaan Spedellä oli vapaassa maassa toki oikeus filmiensä polttamiseen. Hänestä oli kuitenkin sääli, jos niin tapahtuisi.

Sekä Donner että Pasanen ilmoittautuvat keskustelussa ”taiteellisen diktatuurin” kannattajiksi.

Spede järjesti myöhemmin lehtimiehille näytöksen, jossa silpoi kolme varhaista elokuvaansa. Ne olivat kuitenkin vain esityskopioita – negatiivit olivat tallessa.

Seuraavaa elokuvaansa Spede mainosti taatusti säätiövapaana. Siitä tulikin kassamenestys.

Teksti: Jukka Lindfors

Lue lisää:

Viu-hah hah-taja sai laatutukea

Jos Speden elokuvasäätiöltä saama summa olisi ollut isompi, hän olisi palauttanut sen: "Elokuvanteossa ei ole kyse markoista vaan ideoista."

Lue lisää:

Viihdeohjelma. Bluff Brothers. Keskellä Spede Pasanen 1960.

Speden Ruljanssiriihi

G. Pula-aho, Repe Helismaa, Severi Suhonen, Eemeli, Junnu Vainio ja Bluff Brothers tähdittivät huumorin monitoimimiehen radioviihdesarjaa 1960-luvulla.

Lue lisää:

Spede Pasanen mäkihyppytornien edustalla 1978

Spede keksi mäkilingon

Mäkimiehille tarkoitettu Spede-linko oli keksijä-koomikko Spede Pasasen kuningasidea. Vauhtilingon ideana oli korvata kalliit hyppytornit ja nostaa hyppääjän lähtönopeus yli sataan kilometriin tunnissa.

Lue lisää:

Pertti "Spede" Pasanen Kodin arpa -mainoksessa 1957

Spede arpamainoksen mannekiinina

Harlekiini-Spede taikoo Kodin arpa -mainoksessa jalkalampuista pulsaattoripesukoneisiin. Spede koheltaa Jukka Virtasen ohjauksessa perinteiseen tyyliin.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Paavo ja Raili oli hyvän mielen komediasarja isolla alkukirjaimella

    Paavon ja Railin elämässä sattui ja tapahtui 2004 ja 2006.

    Mitä siitä seurasi, kun aikamiespoika Paavo (Lasse Karkjärvi) kävi voimakastahtoisen luokkakaverinsa Railin (Eija Vilpas) asiakkaana parturissa? Herkkä ja kaunis ihmissuhde, parisuhdehan siitä seurasi. Nasakan railakkaasti kirjoitettu ja esitetty komediasarja hykerrytti suomalaisia vuosina 2004 ja 2006.

  • Nukkekoti – naisen tie irti ahdistavasta avioliitosta

    Henrik Ibsenin näytelmä avioliitosta ja emansipaatiosta.

    Henrik Ibsenin näytelmä Nukkekoti (Et Dukkehjem) synnytti ilmestyessään vuonna 1878 runsaasti keskustelua sisältämänsä viktoriaanisten perhearvojen kritiikin vuoksi. Näytelmä esitettiin suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1880 nimellä Nora.

  • Knalleista dekkareihin – Ohjaaja Rauni Ranta tunsi kuunnelmien koko kirjon

    Rauni Ranta oli viihdekuunnelmien ohjaajakonkari

    "En ajatellutkaan hakeutuvani ohjaajaksi!" Vaan onneksi toisin kävi - radiokuuntelijoiden iloksi. Ilman pitkäaikaisen kuunnelmaohjaajan Rauni Rannan panosta Yleisradion viihdekuunnelmien historia näyttäisi toisenlaiselta: Ranta äkkäsi Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjan potentiaalin ja ohjasi pitkällä urallaan lukuisia yleisön suosikkijännäreitä. Ohjaaja kertoi muistoistaan taiteilijahaastattelussa vuonna 1994.

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.