Hyppää pääsisältöön

Sten Suvio ja Michael Murach kamppailevat nyrkkeilyn olympiakullasta 1936

Sten Suvio toi nyrkkeilyn ensimmäisen olympiavoiton Suomeen vuonna 1936. Ampiaiskehän lailla kuhisevassa hallissa käyty ottelu oli raskas ja raivoisa, toteaa selostaja.

Berliini, Deutschlandhalle 15.8.1936: Saksan Michael Murach ja Suomen Sten Suvio kamppailevat olympiakullasta nyrkkeilyn välisarjan (66,6 kg) loppuottelussa.

Saksalainen menee ottelun alussa pistejohtoon. Ottelun toisessa erässä Suvio saa kuitenkin oikean koukkunsa suoraan Murachin leukaan. Iskussa on ruutia ja Murach menettää henkisen yliotteensa.

Kolmannessa erässä Suvio kääntää ottelun lopullisesti voitokseen. Hänestä tulee ensimmäinen suomalainen nyrkkeilyn olympiavoittaja.

Suvion tukimiehet hymyilevät ottelun jälkeen kuin "pikkupoika ripille päästyään".

Tietolaatikko

Berliinin olympiakisojen nyrkkeilyjen välisarjaan (66,6 kg) osallistui 25 kilpailijaa. Loppuotteluun selvisivät Saksan Michael Murach ja Suomen Sten Suvio. Kultamitalikamppailu käytiin myöhään illalla 15.8.1936 mahtavassa Deutschlandhallessa. Tunnelma hallissa oli korkealla jo ennen ottelun alkua. Olihan paikalla 20.000 kansallissosialistisen hengen innoittamaa saksalaista, jotka hetkeä aikaisemmin olivat saaneet todistaa, kuinka Willy Kaiser oli hankkinut isäntämaalle alimman sarjan kultamitalin.
Michael Murach aloittikin ottelun väkevällä painostuksella. Hän ajoi edellään tuolloin vielä melko tuntematonta suomalaisnyrkkeilijää. Näin Murach voitti selvästi ottelun ensimmäisen erän. Hän ei kuitenkaan tuntenut Suvion taktisia kykyjä.
Toisessa erässä Suvio täräytti voimakkaan oikean koukun Murachin leukaperiin. Murach menetti hetkiseksi tasapainonsa ja samalla henkisen yliotteensa Suviosta. Toisen erän lopussa Suvion onnistui antamaan oikean iskusarjan Murachille. Pistetilanne tasaantui ja ottelua radiossa selostanut Martti Jukola lisäsi suomalaisten kuuntelijoiden innostusta.
Kolmannessa ja ratkaisevassa erässä Suvio hallitsi ottelua, koska Murachin kunto alkoi pettää. Ottelun päätyttyä tuomarit olivat yksimielisiä - ottelun voittaja oli Suomen Sten Suvio. Samalla Suomi sai olympiahistoriansa ensimmäisen nyrkkeilyn kultamitalistin. (LV)
Sten Suvio (alkuaan Suchschin) syntyi Haminassa 25.11.1911. Sten Suvio innostui nyrkkeilyyn Viipurin voimailijoiden painisalilla 1920-luvun lopulla. Hänet valittiin ensimmäisen kerran Suomen maaotteluedustajaksi 1931. Nuorukainen tyrmäsi Ruotsin Per "Pelle" Edlundin Helsingin kaartin maneesissa 15.2.1931. Vuoden 1932 jälkeen Suvio ei hävinnyt urallaan Suomessa yhdellekään suomalaiselle tai ulkomaiselle nyrkkeilijälle.
Berliinin kisojen jälkeen Suvio siirtyi ammattilaiseksi. Uusi ura tosin alkoi heti tappiolla vuoden 1934 Euroopan amatöörien mestaria Dan McCleavea vastaan. 13-vuotta kestäneellä ammattilaisurallaan Suviolle kertyi 35 voittoa, kolme ratkaisematonta ja yhdeksän tappiota. Suvion kovaa kuntoa osoittaa se, ettei häntä tyrmätty kertaakaan koko pitkän uran aikana.
Sotavuodet vaikuttivat myös merkittävästi Suvion uraan. Hän haavoittui 28.9.1941 Petroskoin porteilla. Vaikka kranaatti vaurioitti tuolloin pahasti Suvion oikeaa kättä, hän palasi jo reilun vuoden kuluttua kehään. Suvio voitti marraskuussa 1942 saksalaisen Hans Heuserin. Tosin jatkossa "Stepan" oikea käsi jouduttiin sitomaan ja pehmustamaan iskuja kestäväksi. Näin hän kuitenkin pystyi ottelemaan aina vuoteen 1949 saakka. Tätä taustaa vastaan Suvion nyrkkeilijän ura on todella saavutus vailla vertaa. Ammattilaisuransa jälkeen "Stepa" Suvio toimi nyrkkeilyvalmentajana Suomessa ja Turkissa. Hän kuoli Helsingissä 19.10.1988. (LV)

Lue lisää:

Sten Suvion haastattelu

Nyrkkeilyn olympiavoittaja riisui Berliinin kisojen jälkeen paitansa ja aloitti ammattilaisuran. Pekka Tiilikainen tapasi vanhan kehäketun Tokion olympialaisten alla.

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.