Hyppää pääsisältöön

Suomalaiset muistelevat J. V. Stalinia

Pääministeri Urho Kekkonen, puhemies K. A. Fagerholm ja joukko muita merkkihenkilöitä muistelee naapurimaan edesmennyttä päämiestä, diktaattoria ja - kuten sanonta kuului - "suurta Suomen ystävää".

1953 kuollut Josif Stalin oli noussut Neuvostoliiton johtoon Leninin seuraajana vuonna 1924. Hän lujitti asemansa puhdistamalla kommunistipuolueesta kilpailevat ryhmittymät, ja hänen ympärilleen rakennettiin räikeä henkilöpalvontakultti.

Stalin toteutti maatalouden kollektivisoinnin pakkotoimin 30-luvun alussa ja pani alulle viisivuotissuunnitelmiin perustuvan suunnitelmatalouden. Joukkovangitsemiset, pakkotyöleirit ja teloitukset tukahduttivat opposition.

Kansallisuusasiain kansankomissaarina Stalin oli v. 1917 ollut mukana tunnustamassa Suomen itsenäisyyden. Hitlerin kanssa solmimansa etupiirisopimuksen nojalla hän vuonna 1939 aloitti talvisodan Suomea vastaan.

Eduskunnan puhemies K. A. Fagerholm lausuu Stalinin muistosanat. Suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan tapaamista diktaattorin kanssa muistelevat professorit Lauri Viljanen ja Göran Hjellman sekä kansanedustaja Hertta Kuusinen. Kansanedustaja Onni Peltonen tapasi Stalinin vuonna 1948 YYA-sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa.

Urho Kekkosen sanoma Stalinin kuolemasta on lähetetty radiossa 6.3.1953. Kaksi viimeistä sotaa sivuutetaan siinä lyhyesti. Sen sijaan Kekkonen korostaa neuvostojohtajan sodanjälkeistä "suopeutta ja jalomielisyyttä" maatamme kohtaan: sotakorvauksia pienennettiin ja niiden aikataulua väljennettiin, maat solmivat kauppasopimuksen, ja vuoden 1948 YYA-sopimus tähtäsi keskinäisen epäluottamuksen tähteiden poistamiseen. Pääministeri korostaa Stalinin myös puolustaneen Suomen itsemääräämisoikeutta ennen Venäjän vallankumousta.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto