Hyppää pääsisältöön

Suomen hallitus hätäistuntoon Lapuan räjähdyksen vuoksi

Puolustusministeri Ingvar S. Melin sai tietää räjähdyksestä kello yhdeksän jälkeen aamulla. Hallitus kokoontui heti aamupäivällä hätäistuntoon ja asetti tutkijalautakunnan tutkimaan onnettomuutta.

Melin lähti tutkijalautakunnan kanssa välittömästi Lapualle. Tutkijalautakunnan tehtäväksi annettiin tutkia räjähdysonnettomuuden syitä. Samalla lautakunnan tuli tehdä esityksiä vastaavanlaisten onnettomuuksien välttämiseksi.

Melinin mukaan Lapualla oli syytä harkita patruunatehtaan siirtämistä keskustan ulkopuolelle.

Pääesikunnan mukaan tehtaalla oli asiaankuuluvat sammutuslaitteet ja varastot olivat maavalleilla suojattuja. Myös tupakanpoltto oli laajalti kielletty.

Räjähdysainetarkastaja oli käynyt kohteessa edellisenä syksynä. Automaattista hälytysjärjestelmää tehdasalueella ei ollut.

Tutkimuksissa todettiin tapahtumien alkulähteen olleen omatekoinen pulttipistoolin patruunoiden latauskone, mutta oikeus ei kuitenkaan pystynyt selvittämään räjähdyksen syttymissyytä.

Tehtaalla oli noudatettu ohjeita ja määräyksiä, ja asiassa
vastuuseen pannut vapautettiin syytteistä.

Lue lisää:

Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen raunioita 13.4.1976. Pelastusmiehet istuvat patruunalaatikoilla onnettomuuspaikalla.

Lapuan patruunatehtaan räjähdys jätti jälkeensä surun

Lapuan patruunatehtaalla tapahtui huhtikuussa 1976 Suomen rauhanajan tuhoisin räjähdysonnettomuus. 40 ihmistä sai surmansa ja kymmeniä loukkaantui voimakkaassa räjähdyksessä, jonka syytä ei saatu koskaan varmuudella selville. Uhreista valtaosa oli perheellisiä naisia, yli kuusikymmentä lasta menetti toisen vanhempansa, lapsia jäi myös orvoksi. Tapahtuma järkytti suomalaisia, ja hautajaisiin osallistui tuhansia ihmisiä. Surunvalittelunsa kävi esittämässä myös presidentti Urho Kekkonen. .

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto