Hyppää pääsisältöön

Suomi jäi mitaleitta Oslon suurmäessä 1966

Norjan Björn Wirkola otti Holmenkollenin MM-kisojen päätöspäivänä toisen kultamitalinsa. Suomalaiset saivat samaan aikaan ihastella vain muiden mitaleita.

Hiihdon MM-kisoissa 1966 mäkihyppääjiemme ykkönen Veikko Kankkonen oli loukkaantumisen vuoksi poissa sumuisesta suurmäestä.

Topi Mattila, Niilo Halonen, Paavo Lukkariniemi ja Martti Niemi eivät kyenneet panemaan mäkihypyssä kampoihin norjalaismestari Björn Wirkolalle (1.), Japanin Takashi Futisawalle (2.) ja Ruotsin Kjell Sjöbergille (3.).

Suurmäen kilpailun paras suomalainen oli 7:nneksi jäänyt Halonen.

Naisten viestissä Suomi jäi viidenneksi.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto