Suomi juhli lehdistön piikittelemän Keken F1-mestaruutta

Keke Rosberg ajoi ensimmäisenä suomalaisena ja pohjoismaalaisena F1-luokan maailmanmestariksi syyskuussa 1982. Suomessa hän sai presidentiltä onnittelut, eduskunnassa kahvit, urheilutoimittajilta korkeimman kunnianosoituksen ja erilaisilta yrittäjiltä lukemattomia tarjouksia kaikenkirjavista markkinointidiileistä.

Keke Rosbergin maailmanmestaruus ratkesi viimeisessä osakilpailussa eli Las Vegasin Grand Prix´ssä 25.9. paikallista aikaa. Ennen kisaa Rosberg johti MM-sarjaa yhdeksän pisteen erolla pahimpaan uhkaajaansa John Watsoniin. Rosberg tarvitsi kilpailusta vain yhden pisteen voittaakseen maailmanmestaruuden, kun taas Watsonin mestaruus edellytti osakilpailuvoittoa ja Rosbergin jäämistä kokonaan pisteittä.

Keke lähti kisassa kolmannesta rivistä. Alussa kärkeen nousi ranskalaiskaksikko Alain Prost ja René Arnoux. Kilpailua johtanut Arnoux joutui moottorivian johdosta varikolle kierroksella 15. Prost puolestaan menetti 52. kierroksella johtoasemansa Michele Alboretolle hänen Renaultinsa alettua täristä.

Watson kiilasi 56. kierroksella kakkoseksi, ja myöhemmin Prost putosi kokonaan mitalisijoilta. Rosberg ajoi turhia riskejä ottamatta ja piti viidennen sijansa loppuun saakka. Se riitti maailmanmestaruuteen.

Kun Rosberg saapui mestaruutensa varmistuttua ensi kertaa Suomeen, puhemies Johannes Virolainen järjesti hänelle vastaanoton ja kahvituksen eduskunnassa. Pyörityksessä sattui pieni kömmähdys: uutisvälähdyksessä Rosberg kiittelee "oikeuden puhemiestä" siitä, että valtiovaltakin osoittaa arvostavansa autourheilun ammattilaisten työtä.

Maailmanmestarilla oli Suomen-vierailullaan jo aukoton aikataulu. Tulevaa markkinoinnin ammattilaista pyydeltiin houkuttimeksi kirpputoreille ja täysin tuntemattomien ihmisten luokkakokouksiin. Erilaisten diilien tarjoajat pirauttivat jopa keskellä yötä saatuaan ravintolapöydässä kuolemattoman markkinointi-idean.

Rosbergin suomalaisuus kiinnosti kansainvälistä F1-yleisöä, koska pienestä maasta oli noussut maailmanmestareita jo useissa moottoriurheilulajeissa. Kekeltä kyseltiin luonnollisesti kotimaassakin, mitä suomalaisuus hänelle merkitsi. Suomeen ei ajajalla kuitenkaan ollut ikävä, koska hänen kotinsa ei siellä enää ollut. Eikä verotuskaan kannustanut asettumaan synnyinmaahan: ”Tekisin Suomen valtiolle töitä, jos olisin täällä.”

Edellisellä F1-kaudella kotimaan lehdistö oli lähinnä nälvinyt ja ilkkunut Rosbergia monista keskeytyksistä, Juhani Sipilä sanoo ohjelmassaan. Kuluneella kaudella Rosberg oli huomannut kirjoittelun kuitenkin muuttuneen asiantuntevammaksi, ymmärtäväisemmäksi ja jopa positiivisemmaksi. Keskeytykset kuuluivat lajiin toistaiseksi väistämättä, hän muistuttaa.

Joulukuussa Keke Rosberg valittiin Vuoden suomalaiseksi urheilijaksi. Palkitsemistilaisuudessa kauppaneuvos Kalle Kaihari toi Kekelle lisäksi presidentti Urho Kekkosen terveiset.

Keke oli huomionosoituksista otettu, vaikka totesikin pisteliäästi, että autourheilukin ilmeisesti lasketaan jo urheiluksi. Suomella oli kaikkiaan viisi MM-moottoriurheilijaa, mutta Vuoden urheilijan titteli meni nyt ensi kertaa näiden lajien edustajalle.

Matti Kyllösen vuonna 1981 tekemässä haastattelussa Keke kertoo joutuneensa aikanaan lähtemään Suomesta, koska muuten isojen autojen parissa olisi ollut mahdotonta päästä eteenpäin. "Siinä vaiheessa lähtö ei vielä tapahtunut verotussyistä."

Mikään moottoriurheilu ei koskaan ole täysin turvallista, hän sanoo. "Toisaalta F1:t ovat maailman parhaiten rakennettuja autoja ja radat maailman parhaita moottoriratoja."

Rosbergin sopimus kielsi häneltä "kaiken vaarallisen urheilun". Siihen laskettiin mm. hiihto.