Hyppää pääsisältöön

Suomi juhli lehdistön piikittelemän Keken F1-mestaruutta

Keke Rosberg ajoi ensimmäisenä suomalaisena ja pohjoismaalaisena F1-luokan maailmanmestariksi syyskuussa 1982. Suomessa hän sai presidentiltä onnittelut, eduskunnassa kahvit, urheilutoimittajilta korkeimman kunnianosoituksen ja erilaisilta yrittäjiltä lukemattomia tarjouksia kaikenkirjavista markkinointidiileistä.

Rosbergin maailmanmestaruus ratkesi viimeisessä osakilpailussa eli Las Vegasin Grand Prix´ssä 25.9. paikallista aikaa. Ennen kisaa Rosberg johti MM-sarjaa yhdeksän pisteen erolla pahimpaan uhkaajaansa John Watsoniin. Rosberg tarvitsi kilpailusta vain yhden pisteen voittaakseen maailmanmestaruuden, kun taas Watsonin mestaruus edellytti osakilpailuvoittoa ja Rosbergin jäämistä kokonaan pisteittä.

Keke lähti kisassa kolmannesta rivistä. Alussa kärkeen nousi ranskalaiskaksikko Alain Prost ja René Arnoux. Kilpailua johtanut Arnoux joutui moottorivian johdosta varikolle kierroksella 15. Prost puolestaan menetti 52. kierroksella johtoasemansa Michele Alboretolle hänen Renaultinsa alettua täristä.

Watson kiilasi 56. kierroksella kakkoseksi, ja myöhemmin Prost putosi kokonaan mitalisijoilta. Rosberg ajoi turhia riskejä ottamatta ja piti viidennen sijansa loppuun saakka. Se riitti maailmanmestaruuteen.

Kun Rosberg saapui mestaruutensa varmistuttua ensi kertaa Suomeen, puhemies Johannes Virolainen järjesti hänelle vastaanoton ja kahvituksen eduskunnassa. Pyörityksessä sattui pieni kömmähdys: uutisvälähdyksessä Rosberg kiittelee "oikeuden puhemiestä" siitä, että valtiovaltakin osoittaa arvostavansa autourheilun ammattilaisten työtä.

Maailmanmestarilla oli Suomen-vierailullaan jo aukoton aikataulu. Tulevaa markkinoinnin ammattilaista pyydeltiin houkuttimeksi kirpputoreille ja täysin tuntemattomien ihmisten luokkakokouksiin. Erilaisten diilien tarjoajat pirauttivat jopa keskellä yötä saatuaan ravintolapöydässä kuolemattoman markkinointi-idean.

Rosbergin suomalaisuus kiinnosti kansainvälistä F1-yleisöä, koska pienestä maasta oli noussut maailmanmestareita jo useissa moottoriurheilulajeissa. Kekeltä kyseltiin luonnollisesti kotimaassakin, mitä suomalaisuus hänelle merkitsi. Suomeen ei ajajalla kuitenkaan ollut ikävä, koska hänen kotinsa ei siellä enää ollut. Eikä verotuskaan kannustanut asettumaan synnyinmaahan: ”Tekisin Suomen valtiolle töitä, jos olisin täällä.”

Edellisellä F1-kaudella kotimaan lehdistö oli lähinnä nälvinyt ja ilkkunut Rosbergia monista keskeytyksistä, Juhani Sipilä sanoo ohjelmassaan. Kuluneella kaudella Rosberg oli huomannut kirjoittelun kuitenkin muuttuneen asiantuntevammaksi, ymmärtäväisemmäksi ja jopa positiivisemmaksi. Keskeytykset kuuluivat lajiin toistaiseksi väistämättä, hän muistuttaa.

Joulukuussa Keke Rosberg valittiin Vuoden suomalaiseksi urheilijaksi. Palkitsemistilaisuudessa kauppaneuvos Kalle Kaihari toi Kekelle lisäksi presidentti Urho Kekkosen terveiset.

Keke oli huomionosoituksista otettu, vaikka totesikin pisteliäästi, että autourheilukin ilmeisesti lasketaan jo urheiluksi. Suomella oli kaikkiaan viisi MM-moottoriurheilijaa, mutta Vuoden urheilijan titteli meni nyt ensi kertaa näiden lajien edustajalle.

Matti Kyllösen vuonna 1981 tekemässä haastattelussa Keke kertoo joutuneensa aikanaan lähtemään Suomesta, koska muuten isojen autojen parissa olisi ollut mahdotonta päästä eteenpäin. "Siinä vaiheessa lähtö ei vielä tapahtunut verotussyistä."

Mikään moottoriurheilu ei koskaan ole täysin turvallista, hän sanoo. "Toisaalta F1:t ovat maailman parhaiten rakennettuja autoja ja radat maailman parhaita moottoriratoja."

Rosbergin sopimus kielsi häneltä "kaiken vaarallisen urheilun". Siihen laskettiin mm. hiihto.

Tietolaatikko

Keijo "Keke" Rosberg piti vuoteen 2004 asti hallussaan F1-kilpailujen nopeusennätystä. Poikkeuksellisesti hän saavutti mestaruuden yhdellä ainoalla osakilpailuvoitolla.
Rosberg lopetti F1-luokassa vuonna 1986, ja on toiminut myöhemmin mm. Jyrki Järvilehdon, Mika Häkkisen ja poikansa Niko Rosbergin managerina.

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle.

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.

  • Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

    Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

    Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

  • Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

  • Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

  • Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

    Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

    Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
    Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa

  • Kahdeksan kilometrin nainen Tuula Nousiainen

    Suomen toinen 8 km ylittänyt vuorikiipeilijä haastattelussa.

    Vuorikiipeilijä Tuula Nousiainen nousi ensimmäisenä suomalaisena naisena maailman kuudenneksi korkeimman vuoren, Cho Oyun huipulle. Samalla hän ylitti vasta toisena suomalaisena maagisena pidetyn 8000 metrin korkeusrajan. Nousiainen saapui Lauantaivekkariin syksyllä 1998 kertomaan saavutuksestaan.

  • "Tää joukkue on kuin oma lapsi" – Ira Turunen jääkiekkovalmentajana Yhdysvalloissa

    Dokumentti seuraa USA:n yliopistosarjassa valmentavaa Mimmua

    Ira "Mimmu" Turunen toimii ensimmäisenä suomalaisena jääkiekkovalmentajana Yhdysvaltojen naisten yliopistosarjassa. Joukkueen luotsaminen on muutakin kuin valmentamista. Tosi tarina -sarjan Mimmu-jakso on henkilökuva, jossa seurataan hänen joukkueensa valmistautumista kohti kauden ratkaisuottelua. Vuonna 2007 TV1:llä esitetyn ohjelman on käsikirjoittanut ja ohjannut Erkki Määttänen.