Hyppää pääsisältöön

Suomi Kekkosen aikaan – poikkeuslaki ja EEC

Presidentti Urho Kekkonen oli jo vuoden 1968 repivien vaalimittelöjen jälkeen ilmoittanut, ettei tulisi enää osallistumaan vaalitaisteluun. Poliittisessa johdossa hänet kuitenkin koettiin ulkopoliittisen jatkuvuuden symboliksi, joka turvaisi idänsuhteet myös Suomen ja Euroopan talousyhteisön EEC:n vapaakauppasopimuksen jälkeen.

Syksyllä 1972 keskustapuolue ja SDP ehdottivatkin UKK:n suostumuksella tämän toimikauden jatkamista poikkeuslailla vuoteen 1978 asti.

Kokoomus ja porvarilliset pienpuolueet eivät vielä olleet tähän valmiita, ja kun ns. Zavidovo-vuoto toi julkisuuteen Kekkosen ja neuvostojohdon keskustelut EEC-sopimuksesta, presidenttikin ilmoitti kieltäytyvänsä jatkosta.

Puolueiden neuvottelut käynnistyivät uudelleen, seitsemän puolueen lähetystö pyysi Kekkosta jatkamaan, ja poikkeuslaki säädettiin tammikuussa 1973.

Vuoden 1978 vaalit käytiin muodollisesti normaalisti, mutta tuolloin Kekkosta vastassa oli vain marginaaliehdokkaita.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto