Hyppää pääsisältöön

Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus

Moskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin 13.3.1940 tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus.

Maan itsenäisyys säilyi, mutta hinta oli kallis. Kaatuneita oli lähes 28 000 ja haavoittuneita noin 44 000. Yli 420 000 suomalaista oli joutunut jättämään kotinsa.

Alueluovutuksiin kuuluivat Karjalan Kannas, Laatokan Karjala, osa Sallan kunnasta ja osa Kalastajasaarentoa Petsamosta. Hanko jouduttiin tyhjentämään ja vuokraamaan Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi 30 vuodeksi.

Kolme kaupunkia – Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala – menetettiin Neuvostoliitolle.

Kesällä 1940 Neuvostoliitto miehitti Baltian maat, joille se oli esittänyt samanlaisia aluevaatimuksia kuin Suomelle. Kun Viro, Latvia ja Liettua menettivät itsenäisyytensä, Suomessa pelättiin samaa kohtaloa.

Suomi etsi ulospääsyä pohjoismaisen puolustusyhteistyön tai jopa Ruotsin kanssa solmittavan valtioliiton kautta. Neuvostoliitto kuitenkin torjui pohjoismaista puolustusliittoa koskevat hankkeet jyrkästi.

Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov matkusti 12. marraskuuta 1940 Saksaan ja vaati Ribbentrop-sopimukseen vedoten Suomen suhteen vapaita käsiä.

Käytännössä tämä olisi merkinnyt Suomelle samaa kohtaloa kuin Baltian maille - itsenäisyyden menetystä. Saksassa Neuvostoliiton vaatimus torjuttiin. Suurvaltapolitiikan suhdanteet olivat muuttumassa.

Hitlerin suunnitelmissa kangasteli jo Barbarossa-suunnitelma - hyökkäys Neuvostoliittoon, jonka kanssa se oli vain hetkeä aikaisemmin sopinut Euroopan jaosta ja hyökkäämättömyydestä.

Tässä asetelmassa oli myös Suomen mahdollisuus. Suomen sotilaallinen ja poliittinen johto hakeutui yhteistyöhön Saksan kanssa, kun muita vaihtoehtoja ei juuri ollut. Talvisotaa edeltävään tilanteeseen, jolloin Suomi oli yksin, ei enää uudestaan haluttu.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto