Hyppää pääsisältöön

Svinhufvud voittaa niukasti vaalin

Suomen sisäpoliittinen tilanne oli tulehtunut 1930-luvun alkaessa äärioikeiston nostettua päätään. Vuoden 1931 vaaleissa etsittiinkin poikkeuksellisen vahvaa presidenttiä johtamaan maa vaikean ajan yli.

Maalaisliitto hylkäsi istuvan presidentin Lauri Kristian Relanderin ja asetti ehdokkaakseen Kyösti Kallion. Relanderia syytettiin liian myötämielisestä suhtautumisesta Lapuan liikkeen ääri-ilmiöihin.

SDP asetti ehdolle Väinö Tannerin ja edistyspuolue K. J. Ståhlbergin.

Kokoomus puolestaan asetti ehdokkaakseen kokeneen P. E. Svinhufvudin.

Ratkaisevalla kierroksella olivat mukana Svinhufvud ja Ståhlberg. Ukko-Pekka vei voiton äärimmäisen niukasti äänin 151 - 149.

Svinhufvudilla oli takanaan näyttävä poliittinen ura. Hän antoi itsenäisyyssenaatin johtajana Suomen itsenäisyysjulistuksen eduskunnan käsiteltäväksi ja toimi Suomen ensimmäisenä valtionhoitajana.

Tuomarinurallaan hän joutui Siperiaan 1910-luvulla, kun ei totellut venäläisten linjauksia. Svinhufvud palasi kansallissankarina takaisin, kun Venäjällä alkoi vallankumous.

Näkyvästi oikeiston ehdokkaasta ei tullut presidenttinä Lapuan liikkeen toivomaa juoksupoikaa, vaan Svinhufvud vastusti voimakkaasti kaikkien osapuolien laittomuuksia.

Teksti: Paavo Rytsä

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto