Hyppää pääsisältöön

Svinhufvud voittaa niukasti vaalin

Suomen sisäpoliittinen tilanne oli tulehtunut 1930-luvun alkaessa äärioikeiston nostettua päätään. Vuoden 1931 vaaleissa etsittiinkin poikkeuksellisen vahvaa presidenttiä johtamaan maa vaikean ajan yli.

Maalaisliitto hylkäsi istuvan presidentin Lauri Kristian Relanderin ja asetti ehdokkaakseen Kyösti Kallion. Relanderia syytettiin liian myötämielisestä suhtautumisesta Lapuan liikkeen ääri-ilmiöihin.

SDP asetti ehdolle Väinö Tannerin ja edistyspuolue K. J. Ståhlbergin.

Kokoomus puolestaan asetti ehdokkaakseen kokeneen P. E. Svinhufvudin.

Ratkaisevalla kierroksella olivat mukana Svinhufvud ja Ståhlberg. Ukko-Pekka vei voiton äärimmäisen niukasti äänin 151 - 149.

Svinhufvudilla oli takanaan näyttävä poliittinen ura. Hän antoi itsenäisyyssenaatin johtajana Suomen itsenäisyysjulistuksen eduskunnan käsiteltäväksi ja toimi Suomen ensimmäisenä valtionhoitajana.

Tuomarinurallaan hän joutui Siperiaan 1910-luvulla, kun ei totellut venäläisten linjauksia. Svinhufvud palasi kansallissankarina takaisin, kun Venäjällä alkoi vallankumous.

Näkyvästi oikeiston ehdokkaasta ei tullut presidenttinä Lapuan liikkeen toivomaa juoksupoikaa, vaan Svinhufvud vastusti voimakkaasti kaikkien osapuolien laittomuuksia.

Teksti: Paavo Rytsä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto