Hyppää pääsisältöön

Svinhufvud voittaa niukasti vaalin

Suomen sisäpoliittinen tilanne oli tulehtunut 1930-luvun alkaessa äärioikeiston nostettua päätään. Vuoden 1931 vaaleissa etsittiinkin poikkeuksellisen vahvaa presidenttiä johtamaan maa vaikean ajan yli.

Maalaisliitto hylkäsi istuvan presidentin Lauri Kristian Relanderin ja asetti ehdokkaakseen Kyösti Kallion. Relanderia syytettiin liian myötämielisestä suhtautumisesta Lapuan liikkeen ääri-ilmiöihin.

SDP asetti ehdolle Väinö Tannerin ja edistyspuolue K. J. Ståhlbergin.

Kokoomus puolestaan asetti ehdokkaakseen kokeneen P. E. Svinhufvudin.

Ratkaisevalla kierroksella olivat mukana Svinhufvud ja Ståhlberg. Ukko-Pekka vei voiton äärimmäisen niukasti äänin 151 - 149.

Svinhufvudilla oli takanaan näyttävä poliittinen ura. Hän antoi itsenäisyyssenaatin johtajana Suomen itsenäisyysjulistuksen eduskunnan käsiteltäväksi ja toimi Suomen ensimmäisenä valtionhoitajana.

Tuomarinurallaan hän joutui Siperiaan 1910-luvulla, kun ei totellut venäläisten linjauksia. Svinhufvud palasi kansallissankarina takaisin, kun Venäjällä alkoi vallankumous.

Näkyvästi oikeiston ehdokkaasta ei tullut presidenttinä Lapuan liikkeen toivomaa juoksupoikaa, vaan Svinhufvud vastusti voimakkaasti kaikkien osapuolien laittomuuksia.

Teksti: Paavo Rytsä

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto