Hyppää pääsisältöön

Tahko Pihkala oli kansallinen unilukkari

Lauri "Tahko" Pihkala kehitti pesäpallon ja edisti monin tavoin kuntourheilua, koululiikuntaa ja urheilukoulutusta. Urheilu on ”miellyttävää militarismia”, hän toteaa Paavo Noposen tekemässä haastattelussa.

Pihkalan ajattelussa maanpuolustus ja urheilu liittyivät läheisesti yhteen. Armeijan urheiluohjesäännössä hän määritteli urheilun ”taisteluharjoitukseksi ja leikkisodaksi”, joka on syntynyt ”keihään alla”. Urheilu oli Pihkalalle toki myös iloa ja leikkiä.

Pesäpallon kehittely lähti liikkeelle Jyväskylän koulussa harrastetusta perinteisestä kuningaspallosta. Tahkon ensikokemus lajista oli masentava: hän paloi ja sai osakseen pilkkaa. Koulupoikaa jurppi, että yritteliäisyys palkittiin näin surkealla tavalla. Vanhassa kuningaspallossa oli myös ongelmana, että voiton peri se puoli, joka jäi viimeksi sisävuoroon. Voittoperusteet oli muutettava ”järjellisemmiksi”.

Vuonna 1907 Pihkala näki ensi kertaa amerikkalaista baseballia. Hän ihmetteli, miten niin yksitoikkoinen laji saattoi olla niin suosittu, sillä peli oli hänestä lähinnä syöttelyä. Mutta kun amerikkalaiset sinnikkäästi väittivät baseballia koko yleisurheilunsa pohjaksi, Pihkala ”sinisilmäisenä” uskoi ja alkoi kehitellä kotimaista pallonlyöntipeliä eteenpäin tunnetuin tuloksin. Vuosikymmenien jälkeen hän kuitenkin myöntää pesäpallon heikkoudet koulupelinä: siinä on mahdottoman helppo pinnata, ja se on muodostunut taidokkaiden, sorminäppärien pelaajien lajiksi, josta ”poropeukalot eivät paljon kostu”.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto