Hyppää pääsisältöön

Tangon merkkimies Unto Mononen

Unto Monosen ensimmäiset levytetyt sävellykset, niiden joukossa Satumaa, ovat 1950-luvun alusta. ”Melodia tulee tuolta jostakin siniseltä taivaalta", tangon suurmies kertoi menetelmistään.

Tietolaatikko

Pieni laulu. Säv. Unto Mononen, san. R. Kilpi, sov. H. Bergström. Finlandia P-116. Kappale on Unto Monosen ensimmäinen levytetty sävellys.
Aamunkoi. Säv. Unto Mononen, san. I. Kallio (= Tapio Lahtinen), sov. Toivo Kärki. Decca SD-5214. Elämäkerturit Heikki Metsämäki ja Petteri Pelkki arvioivat kappaleen ensimmäiseksi aikaa kestäväksi Monos-levytykseksi.
Ei yhtään ystävää. Säv. Unto Mononen, san. K. Artell, sov. T. Kärki. Rytmi R-6199.
Sininen satu. Säv. Unto Mononen, san. K. Artell, sov. T. Kärki. Rytmi R-6201.
Satumaa. Säv. ja san. Unto Mononen, sov. T. Kärki. Rytmi R-6242.
Tuntematon ystäväni. Säv. ja san. Unto Mononen, sov. T. Kärki. Rytmi R-6272.
Liekki yössä. Säv. ja san. Unto Mononen, sov. T. Kärki. Rytmi R-6272. Tämä ja seuraava sävelmä olivat Monosen viimeiset levytetyt valssit 15 vuoteen.
Polttava kaipaus. Säv. ja san. Unto Mononen, sov. M. Viljanen. Rytmi R-6267. Kappaletta on pidetty Monosen parhaana iskelmävalssina.
Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa. Säv. Unto Mononen, san. M. A. Numminen.

Unto Monosen iskelmäklassikoihin kuuluvat mm. Satumaa, Tähdet meren yllä, Syvä kuin meri, Kohtalon tango, Lapin tango ja Erottamattomat. Lähes ”kansallistangon” aseman saaneessa Satumaassa on nähty uskonnollista symboliikkaa, ja sitä on jopa ehdotettu lisättäväksi virsikirjaan.

Unto Mononen (1930–1968) oli Toivo Kärjen ohella Suomen tärkein tangosäveltäjä. Maamme ensimmäinen populaarimusiikin tutkija Pekka Gronow teki vuonna 1967 helsinkiläisessä ravintola Hansassa haastattelun, jossa Mononen kertoo muusikon urastaan ja kappaleidensa synnystä. Haastattelua ei ole tarkoitettu radio-ohjelmaksi, mutta sen harvinaisuus ja mielenkiintoisuus korvannee nauhoituksen tekniset puutteet.

Somerolaissäveltäjän ensimmäinen levyllä julkaistu tango oli Henry Theelin esittämä Aamunkoi. Alkuaikojen hengentuotteet eivät vielä nousseet hiteiksi. "Niistä puuttui vielä se jokin", muistelee muusikkotoveri elämäkertakirjassa Satumaa. Mononen ei myöskään aluksi keskittynyt tangoihin, vaan sävelteli niiden ohella niin valsseja kuin beguineja.

Vuoden 1955 versio Satumaasta ei sekään noussut samanlaiseen asemaan kuin Reijo Taipaleen myöhempi levytys mieleenjäävine alku- ja välisoittoineen. Viiskymmenluvun puolivälin jälkeen Mononen ei enää moneen vuoteen saanut sävellyksiään läpi levy-yhtiöissä.

Uusi elämä alkoi 1960-luvun alussa Satumaan uuden menestyksen ja koko maan läpäisseen tangobuumin myötä. 1960-luvulla Mononen nousi nuoren kulttuuriväen suosioon sävellettyään entiselle vararumpalilleen M. A. Nummiselle mm. tangon Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa.

Semiootikko Pirjo Kukkonen kuulee suomalaisissa tangoissa sodan syventämää epävarmuuden ja kodittomuuden tunnetta, kohtalonuskoa ja tuskaista kaipuuta menneeseen mutta myös ilon ja toivon kipinöitä. Hänestä suomalainen surumielisyys on vahvimmillaan juuri Monosen tangoissa.

Mononen käytti lauluissaan paljon luontoaiheita. Vesi on niissä Kukkosen mukaan puhdistava, lähes uskonnollinen elementti. Vettä ja valoa voi hänen mukaansa pitää epätoivon ja usein toistuvan yön vastakohtina. Kukkonen vertaakin Satumaata virsiin: siinä kuuluvat taivaskaipuu, ikuinen ikävä ja virsille ominainen syvä huokaus.

M. A. Nummisen ja Esko Rahkosen mukaan Mononen tähtäsi tietoisesti "taiteilijuuteen" jo ulkoasullaan, johon kuuluivat popliinitakki, baskeri ja aurinkolasit. Häntä kutsuttiinkin "Someron kummajaiseksi". Kun Teosto-korvaukset saapuivat kerran vuodessa, boheemisäveltäjä pani kaiken menemään juhlintaan ja satojen kilometrien taksireissuihin.

Monosen alkoholiongelma kasvoi vuosien mittaan traagiseksi – kuvaan tulivat parantolat, korvikeaineiden käyttö ja itsetuhoinen käytös. Hän kuoli oman pistoolinsa laukaukseen 37-vuotiaana vuonna 1968.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.