Hyppää pääsisältöön

Tannerin radiopuhe talvisodan rauhan ehdoista

Maaliskuun 13. päivänä 1940 klo 12 ulkoministeri Väinö Tanner piti radiossa vaikuttavan puheen, jossa kansalle välitettiin tieto talvisodan rauhasta ja sen raskaista ehdoista.

Tanner kertoi, että edellisenä yönä allekirjoitettu rauhansopimus astuu voimaan heti ja että sotatoimet on lopetettu tuntia aiemmin, klo 11 Suomen aikaa.

Puheessaan Tanner luettelee Suomen aluemenetykset ja kertoo joukkojen vetäytymisaikataulusta.

Tanner korostaa, että Suomi joutui sotaan ilman omaa syytään Neuvostoliiton aluevaatimusten vuoksi.

Vaikka rauhan ehdot ovat raskaat, Suomi säilyttää itsenäisyyteensä. Kuusisen hallitus on ”jäänyt sivuun”, ulkoministeri toteaa.

”Entisyys on unohdettava ja on katsottava tulevaisuuteen”, Tanner korostaa.

Talvisodan rauhantunnustelut alkoivat helmikuun alussa 1940 Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään Alexandra Kollontain välityksellä. Varsinaiset neuvottelut alkoivat Moskovassa 6. maaliskuuta 1940.

Myös Tanner kertoo puheessaan, että Suomen hallitus on ollut kosketuksissa jo muutamia viikkoja Neuvostoliiton hallituksen kanssa.

Tannerin mukaan onkin ainutlaatuinen ilmiö, että jonkun maan edustajat ”kesken riehuvaa sotaa” matkustavat vihollismaahan ilman, että aselepo astuu voimaan. ”Mutta Neuvostoliiton hallitus ei halunnut suostua aselepoon ennen kuin rauha on tehty”, Tanner kuvaa Suomen tukalaa asemaa.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto