Hyppää pääsisältöön

Teinijuontaja Markku Veijalaisesta tuli 1960-luvun nuorisojulkkis

Radiotoimittaja Markku Veijalainen nousi 1960-luvun Suomessa popkulttuurin ikoniksi. Luokkaretkellä häntä käytiin pällistelemässä Hämeenlinnan lyseon aidan takaa.

Santtu Luodon ja Seppo Bruunin vuonna 1993 tekemässä Miten minusta tuli minä -sarjan haastattelussa käydään läpi Markku Veijalaisen varhaisia vuodesta lapsuudesta ensimmäisiin julkisuuden vuosiin.

Kun Hämeenlinnassa vuonna 1947 syntynyt Veijalainen kuuli Paul Ankan laulaman Diana-hitin, popmusiikki tempaisi hänet vastustamattomasti mukaansa. Rautalankakuumeen alettua hän halusi muiden tavoin muusikoksi hinnalla millä hyvänsä.

Sähkökitaroita rakennettiin koulun veistotunnilla, ja kaikulaite syntyi kätevästi 33-metrisestä muoviletkusta. Veijalainen oppi jopa soittamaan The Sounds -yhtyeen kitaraversion Emmasta, hankalaa soolo-osuutta lukuunottamatta. Kaksimiehisen The Bad Ones -kokoonpanon ura tyssäsi kuitenkin esikoiskeikkaan.

Nuorukainen katsoikin parhaaksi palvella säveltaidetta sanallisin keinoin. Hänen lehtimiesuransa alkoi Hämeen Sanomien nuorten palstalla lokakuussa 1963. Eräässä jutussaan hän erehtyi ennustamaan Beatles-nimiselle huutajaporukalle lyhyttä ikää.

Ura urkenee eetterissä

Samaisena vuonna 1963 Yleisradio lähetti Veijalaisen kirjoittaman kuunnelmasarjan Maisteri on murhattu, joka toi 16-vuotiaalle koulupojalle jo hiukan julkisuutta ja rajattomasti itseluottamusta.

Beatles-kuumeen myötä radiossa syntyi sosiaalinen tilaus myös nuorten suosimaa rytmimusiikkia käsittelevälle lähetykselle. Freelance-toimittajaksi pyrkinyt Veijalainen pääsi tammikuussa 1964 aloittamaan ensimmäisen levypakinansa Ajatonta ajanvietettä ajallisille nuorille.

Sitä seurasivat Viittä vaille viisi ja Popsävel-65. Niissä esiteltiin uusimpia levyjä ja USA:n ja Englannin myyntilistojen kärkeä. Veijalaisen ohjelmat olivat aluksi ainoita laatuaan.

Hannu Kangaspunta, Markku Veijalainen ja Kaarina Leskinen tutkivat Veijalaisen kuuntelijan lähettämää korttia.
Hannu Kangaspunta, Veijalainen ja Kaarina Leskinen tutkivat kuulijalta tullutta postikorttia. Hannu Kangaspunta, Markku Veijalainen ja Kaarina Leskinen tutkivat Veijalaisen kuuntelijan lähettämää korttia. Kuva: Yle/Kerttu Forsman Markku Veijalainen,Kaarina Leskinen,1964,toimittajat,radiotoimittajat,Sävelradio (radiokanava)
Toimittaja Markku Veijalainen haastattelee laulaja Johnny Liebkindiä Ohimennen-ohjelmassa.
Veijalainen haastattelee laulasuosikki Johnnyä Ohimennen-ohjelmaan. Toimittaja Markku Veijalainen haastattelee laulaja Johnny Liebkindiä Ohimennen-ohjelmassa. Kuva: Yle Kuvapalvelu Markku Veijalainen,Ohimennen,1966,Johnny Liebkind,toimittajat,haastattelut,laulajat

Vauhdikas mediaura jatkui television puolella, kun ohjaaja Jarmo Porolan pyysi Veijalaisen ja Suosikin toimittajan Jyrki Hämäläisen tekemään kanssaan Ohimennen-nimistä popohjelmaa. Nuoriin ja pelleileviin, katsojien kanssa samalla aaltopituudella oleviin show-isäntiin oli helppo samastua.

Jos kysyt, nousiko kusi päähän, niin kyllä nousi.― Markku Veijalainen

Juontajista itsestään tuli tähtiä. Veijalaisen ullakkohuone täyttyi fanien lähettämistä pehmoleluista. Hän kävi edelleen koulua, ja luokkaretkeläiset kävivät töllistelemässä kuuluisuutta lyseon aidan takaa. Vastaavaa innostusta eivät olleet saaneet osakseen ketkään aikaisemmat sävelradiotoimittajat.

Samaan aikaan Veijalaisen kanssa julkisuuteen nousi joukko muitakin hämeenlinnalaisia, kuten Irwin Goodman, Kai Hyttinen, Fredi ja Eddy and the Lightnings. Hämeenlinnan vanhalla palokunnantalolla toimi Vexi Salmen vetämä Spede-klubi, kotimainen vastine Liverpoolin`Cavern Clubille, jossa Beatles oli aloitellut uraansa.

Veijalainen oli määrätietoisesti tavoitellut kuuluisuutta ja nautti siitä kavereineen täysin siemauksin. Rahaa tuli, ja elämäntapa oli tuhlaileva. "Jos kysyt, nousiko kusi päähän, niin kyllä nousi", Veijalainen luonnehtii nopean julkisuuden vuosia. Edes varusmiespalvelus ei pysäyttänyt myllyä, vaan lehdistö oli seuraamassa palvelukseen astumista, ja mediapersoona pääsi heti puolustusvoimien keveisiin pr-töihin.

Pysähdys (ja rysähdys) tapahtui vasta armeijan jälkeen vuosikymmenen taitteessa, kun Veijalainen toimi nuortenlehti Intron päätoimittajana ja epäonnisena kustantajana. Konkurssista selvittyään hän jatkoi mediauraansa MTV3:n toimittajana, Radio Ykkösen toimitusjohtajana ja päätoimittajana sekä Avun ja Katson päätoimittajana.

Miten minusta tuli minä -lähetyksen nauhoitus on tehty Spede-clubin kotipesässä Hämeenlinnan entisellä palokunnantalolla. Ohjelmasta on poistettu musiikki.

Lue lisää:

Mediavaikuttaja Markku Veijalaisen ura alkoi maisterin murhalla

Tuleva toimittaja, kustantaja ja paikallisradiopomo Markku Veijalainen aloitti pitkän radio- ja tv-uransa jännityskuunnelmalla marraskuussa 1963. Hämeenlinnalaisen 16-vuotiaan koulupojan draamasarja kertoi lyseon maisterin murhasta.

Lue lisää:

Jyrki Hämäläinen ja Markku Veijalainen Sonnyna ja Cherinä. Taustalla kuva kissasta.

Ohimennen sai musiikkitähdet hupsuttelemaan

Ohimennen on ehkä 1960-luvun muistetuin pop-ohjelma. Sitä teki TV2:n nuorten ohjelmien toimitus vuosina 1965–1966 juontajinaan Jyrki ”Jyräys” Hämäläinen ja Markku ”Mape” Veijalainen. Nuoret ennakkoluulottomat juontajat olivat iältään kahdenkympin molemmin puolin.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto