Hyppää pääsisältöön

Teiniliitto perustaa kokeilukoulun

Julkaistu . Päivitetty

Yrjö Engeström kertoo Summerhill-ajatuksiin perustuvasta Vapaasta kokeilukoulusta, jota Suomen Teiniliitto oli puuhaamassa Helsinkiin.

Brittikasvattaja A. S. Neillin teorioita ryhdyttiin Suomessa soveltamaan käytäntöön vuonna 1969.

Vapaa kokeilukoulu ei muokkaisi oppilaissa ylhäältä annettuja ihanneominaisuuksia vaan pyrkisi vastaamaan heidän omiin tarpeisiinsa.

Koulussa ei noudatettaisi kaavamaista opetussuunnitelmaa. Oppilaat voisivat toteuttaa omia oppimishalujaan.

Koulussa ei olisi luokka- ja lukukausijakoa eikä todistuksia. Lukion ja yo-tutkinnon voisi kukin suorittaa omassa tahdissaan.

Opettajilta vaadittiin ennen muuta, etteivät he "luule tietävänsä liikoja".

Pakilan lastenpaikka avattiin vuonna 1970

Vapaan kokeilukoulun kannatusyhdistyksen neuvottelukuntaan kuuluivat mm. Tuomas Anhava, Erkki Tuomioja, Vappu Taipale, Claes Andersson, Yrjö Ahmavaara ja Marianne Laxén.

Helmikuussa 1970 avattiin kannatusyhdistyksen ylläpitämä Pakilan lastenpaikka, jonka toivottiin myöhemmin voivan jatkaa kouluna. Yhä edelleen toimivan Pakilan lastenpaikan perusajatuksena oli lapsen spontaanin luovuuden vaaliminen. Kiellot ja määräykset oli supistettu minimiin, tarhan ympärillä ei ollut aitaa, ruokailu- ja nukkumispakkoa ei ollut jne.

Keskustele

Aiheeseen liittyvää

2008

2006

  • Oliko Summerhillistä esikuvaksi?

    Brittiläisen Summerhill-koulun opit toivat Suomeenkin ”vapaan kasvatuksen” idean. Mutta ymmärsivätkö koulun kasvatit mitään ympäröivästä yhteiskunnasta?

  • Vapauden ja demokratian koulu

    Walesilaisesta Summerhill-koulusta levisi 1960-luvulla ”vapaan kasvatuksen” aate. Raini Lehtonen kävi katsomassa, mitä walesilaiset touhusivat.

Relaterade artiklar

2023

2022

2019

  • Barn som röstar genom att räcka upp handen.

    Är barn för små för demokrati?

    Kan barn tro på demokrati i en värld som styrs av galningar?

    Dagens barn växer upp i en instabil värld. Både presidenter och andra samhällsaktörer agerar på ett sätt som förr hade ansetts osannolikt. Hatretorik försvaras som en mänsklig rättighet. Kan barnen alls tro på demokrati? - Det måste de få lära sig, säger experter.