Hyppää pääsisältöön

Teiniliitto perustaa kokeilukoulun

Yrjö Engeström kertoo Summerhill-ajatuksiin perustuvasta Vapaasta kokeilukoulusta, jota Suomen Teiniliitto oli puuhaamassa Helsinkiin.

Brittikasvattaja A. S. Neillin teorioita ryhdyttiin Suomessa soveltamaan käytäntöön vuonna 1969.

Vapaa kokeilukoulu ei muokkaisi oppilaissa ylhäältä annettuja ihanneominaisuuksia vaan pyrkisi vastaamaan heidän omiin tarpeisiinsa.

Koulussa ei noudatettaisi kaavamaista opetussuunnitelmaa. Oppilaat voisivat toteuttaa omia oppimishalujaan.

Koulussa ei olisi luokka- ja lukukausijakoa eikä todistuksia. Lukion ja yo-tutkinnon voisi kukin suorittaa omassa tahdissaan.

Opettajilta vaadittiin ennen muuta, etteivät he "luule tietävänsä liikoja".

Pakilan lastenpaikka avattiin vuonna 1970

Vapaan kokeilukoulun kannatusyhdistyksen neuvottelukuntaan kuuluivat mm. Tuomas Anhava, Erkki Tuomioja, Vappu Taipale, Claes Andersson, Yrjö Ahmavaara ja Marianne Laxén.

Helmikuussa 1970 avattiin kannatusyhdistyksen ylläpitämä Pakilan lastenpaikka, jonka toivottiin myöhemmin voivan jatkaa kouluna. Yhä edelleen toimivan Pakilan lastenpaikan perusajatuksena oli lapsen spontaanin luovuuden vaaliminen. Kiellot ja määräykset oli supistettu minimiin, tarhan ympärillä ei ollut aitaa, ruokailu- ja nukkumispakkoa ei ollut jne.

Keskustele