Hyppää pääsisältöön

Terrorismi – demokratian päänsärky

Baader-Meinhofin kaltaiset kumoukselliset vasemmistoterroristit nousivat 1970-luvulla otsikoihin Palestiinan äärijärjestöjen ja IRA:n rinnalle.

Terrorismista tuli 70-luvulla pysyvä uutisaihe. Palestiinalaisten, Irlannin tasavaltalaisarmeijan ja baskien ETA:n lisäksi otsikoissa olivat mm. kroatialainen Ustasha ja Quebecin vapautusrintama.

Kansalliseen itsenäisyyteen tähtäävien järjestöjen ohella esiin nousivat kumoukselliset vasemmisto-organisaatiot, kuten Länsi-Saksan Punainen armeijakunta, Italian Punaiset prikaatit ja Japanin Yhdistynyt punainen armeija.

Italiassa laskettiin 1970-luvun lopulla olevan ainakin 147 äärivasemmistolaista tai -oikeistolaista terroristiryhmää.

Jo tuohon aikaan terrorismia ja sen ”myötäilyä” käytettiin myös lyömäaseena.

Ohjelmassa ovat esillä mm. Söulin lentokonekaappaus vuonna 1970, arabiterroristien hyökkäys OPEC:in päämajaan vuonna 1975, länsisaksalaisen teollisuusjohtaja Hanns-Martin Schleyerin sieppaus ja murha vuonna 1977 sekä Italian kristillisdemokraattien puheenjohtajan Aldo Moron murha vuonna 1978.

Haastateltavina ovat terrorismin tutkijat Risto Fried ja Martti Siirala.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto