Hyppää pääsisältöön

Tinkimätön kapellimestari Paavo Berglund

Viulistina Radio-orkesterissa aloittanut Paavo Berglund toimi Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina vuodet 1962–1971.

Tietolaatikko

Paavo Berglund 1929 - 2012
Ura:
1949–1957 RSO:n viulistina
1955–1962 RSO:n kapellimestarina
1962–1971 RSO:n ylikapellimestarina
1972-1979 Bournemouthin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina
1975-1979 Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina
1987–1991 Tukholman filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina
1993–1998 Tanskan kuninkaallisen orkesterin ylikapellimestarina
Palkinnot:
1972 valtion säveltaidepalkinto
1985 Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinto

Audio teoksesta:
Dmitri Šostakovitš, Sinfonia nro 5 d-molli op. 47 (1937)
1. Moderato
2. Allegretto
3. Largo
4. Allegro non troppo
RSO, joht. Paavo Berglund
Nauhoitettu Finlandia-talossa Helsingissä 9.1.2002.

Helsingissä 1929 syntynyt Paavo Berglund opiskeli Sibelius-Akatemiassa viulunsoittoa ja jatkoi kapellimestarin opintoja Wienissä. Vuonna 1952 hän debytoi orkesterijohtajana Helsingissä ja perusti samana vuonna Helsingin kamariorkesterin.

Radio-orkesterin ykkösviulistiksi Berglund tuli 1949, mutta omistautui vähitellen kapellimestarin työlle. RSO:n kapellimestarina hän aloitti vuonna 1955, ja ylikapellimestariksi hänet nimitettiin vuonna 1962.

Ahkerana ja tinkimättömänä harjoittajana tunnettu Berglund sai RSO:n johdossa ollessaan luotua vankan pohjan orkesterin nykyiselle tasolle. Hänen kaudellaan orkesteri aloitti myös ulkomaanesiintymiset ja saavutti kansainvälistä kuuluisuutta esimerkiksi kehutulla Englannin-kiertueellaan keväällä 1968.

RSO:n kautensa päätyttyä 1971 Berglund on toiminut ylikapellimestarina Bournemouthin sinfoniaorkesterissa, Helsingin kaupunginorkesterissa, Tukholman filharmonisessa orkesterissa sekä Tanskan kuninkaallisessa orkesterissa. Vierailujohtajana hän on johtanut maailman arvostetuimpia orkestereita.

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto