Hyppää pääsisältöön

Toinen maailmansota ja Stalingradin käänne

Puna-armeija aloitti marraskuun puolivälissä 1942 vastahyökkäyksen Stalingradissa saartaen Saksan 6. armeijan. Liittoutuneet näyttävät saaneen yliotteen myös Kaukoidässä ja Pohjois-Afrikassa.

Japanilaiset lähettävät kuitenkin jälleen uuden laivaston Guadalcanalille. Saksa vaatii Tanskaa luovuttamaan maassa olevat juutalaiset, ja Helsinkiä pommitetaan.

Joulukuussa Hitler kieltää armeijaansa luopumasta Stalingradista. Taistelu Varsovan ghetosta odottaa puhkeamistaan. Englannin ulkoministeri Anthony Eden ilmoittaa maailmalle, että Saksa on panemassa toimeen juutalaisten joukkotuhon.

Atomipommin kehittelyssä otetaan ratkaiseva askel, kun chicagolaisessa koelaboratoriossa toteutetaan fissioreaktio.

Stalingradin jättitappion myötä myös Saksan liittolaismaissa alettiin epäillä, ollaanko sittenkin veikattu väärää hevosta.

Sotamarsalkka Paulus hyväksyi antautumisvaatimuksen Stalingradissa tammikuun 1943 lopussa. Saksalaisia oli kuollut taisteluissa noin 140 000, ja venäläisten ottamisssta 90 tuhannesta sotavangista selvisi hengissä vain viisi tuhatta.

Ainoastaan kaikkein vaikeimmin haavoittuneet olivat päässeet lentokoneilla turvaan. Martti Silvennoinen tapasi heistä yhden.

Teksti: Jukka Lindfors

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto