Hyppää pääsisältöön

Toivo Haapanen

Radio-orkesterin ensimmäiseksi ylikapellimestariksi valittiin Toivo Haapanen. Hänen kautensa kesti 21 vuotta.

Tietolaatikko

Toivo Haapanen 1889-1950
1929–1950 RSO:n ylikapellimestarina
1943 Tukholman kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi
Toimi myös säveltäjänä

Karvialla 1889 syntynyt Toivo Haapanen opiskeli viulunsoittoa ja teoriaa Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterikoulussa ja oli Filharmonisen orkesterin sekä Helsingin kaupunginorkesterin jäsen vuoteen 1917.

Muusikontöiden ohella Haapasta kiinnosti akateeminen ura: hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1925 Suomen keskiaikaisesta musiikista ja toimi Helsingin yliopistossa musiikkitieteen dosenttina ja ylimääräisenä professorina.

Yleisradiossa Toivo Haapanen toimi aluksi sen ensimmäisenä musiikkipäällikkönä, mutta keskittyi sittemmin kokonaan Radio-orkesterin ylikapellimestarin tehtäviin kaudeksi 1929–1950. Heti kautensa aluksi hän määritteli orkesterin toiminnan peruslinjaukset: soittajistoa on laajennettava tavoitteena täysimittainen sinfoniaorkesteri, ja orkesterin tulisi esittää ennenkaikkea kotimaista musiikkia.

Haapasen tavoite kehittää Radio-orkesteria entisestään haastoi muusikot kovaan työhön: ensi kerran orkesterin kyvyt pantiin toden teolla koetukselle vuonna 1939, jolloin se esitti Haapasen johdolla Rimski-Korsakovin Sheherazaden. Viulusoolot teoksessa soitti Erik Cronvall, Radio-orkesterin pitkäaikainen viulisti ja konserttimestari.

Nikolai Rimski-Korsakov: Sheherazade, sinfoninen sarja orkesterille op. 35 Tuhannen ja yhden yön tarinoiden mukaan (1888)
Osat 1,2 ja 4
Radio-orkesteri, joht. Toivo Haapanen
Viulusoolot: Erik Cronvall
Nauhoitettu 7.2.1939.
Ennen musiikkiesitystä Markus Raution kuulutus.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto