Hyppää pääsisältöön

Tommi Mäkinen sai kännykästä tiedon maailmanmestaruudestaan

Tuore maailmanmestari Mirja Pyykön haastateltavana. Mäkinen vietti lapsuutensa Jyväskylän suurajojen pikataipaleen varrella ja asui nyt Monacon ruhtinasparin naapurina.

Tommi Mäkinen aloitti rallitouhut Toyotalla, jonka hankki vanhempien selän takana.

Vuonna 1998 hän voitti kolmannen rallin maailmanmestaruutensa. Mestaruus selvisi dramaattisesti, kun mestaruutta kohti ajaneen Carlos Saintzin auto hajosi muutama sataa metriä ennen maalia. Mäkisen kisa oli päättynyt jo rallin ensikilometreillä.

Tommi Mäkinen sai tiedon mestaruudestaan ja Sainzin auton hajoamisesta kännykällä veljeltään Tuomolta.

Mäkinen voitti yhteensä neljä maailmanmestaruutta peräkkäisinä vuosina 1996-1999. Hän on rallihistorian menestyneimpiä kuskeja.

Mäkinen ajoi kaikki mestaruutensa Mitsubishin tallissa. Vuonna 2002 hän siirtyi Subarun leiriin, mutta hätyytteli tuolloin vain pistesijoja.

Teksti: Paavo Rytsä - Jukka Lindfors

Tietolaatikko

Tommi Mäkinen ajoi 139 ralliosakilpailua, joista hän voitti 24

Rallin Suomen osakilpailun Mäkinen on voittanut viisi kertaa: 1994-1998

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto