Hyppää pääsisältöön

Tuplavoitto MM-mäessä Lahdessa 1958

Suomalaiset mäkihyppääjät kehittivät 1950-luvulla uuden, aerodynaamisen tyylin. Ulkomaalaisten alkuun vieroksuma hyppytapa johti kaksoisvoittoon vuonna 1958.

Suomalaistyylissä nojattiin eteenpäin miltei suksien suuntaisesti kädet tiukasti housunsaumassa.

Ero vanhaan hyppytapaan, jossa käsiä liikuteltiin kuin eteenpäin kauhoen, oli melkoinen. Aluksi suomalaista tyyliä vieroksuttiinkin aikaisempaa rumempana.

Hyppytavan edut alkoivat kuitenkin näkyä arvokilpailuissa, mm. Falunin vuoden 1954 MM-kisojen ja Cortinan talviolympialaisten kaksoisvoitoissa.

Lahden MM-kisoissa erikoismäen kultaa hyppäsi Juhani Kärkinen (74,0/66,5 m), ja häntä seurasi kakkosena Ensio Hyytiä. DDR:n Helmut Recknagel oli kolmas.

Tietolaatikko

HUOM: Valitettavasti video on sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa ja suomalaisten palvelimien kautta.
OBS: På grund av våra kontraktsvillkor är videon tyvärr endast tillgängliga i Finland och via finska servrar.
NOTE: Due to the terms of our agreements the video is unfortunately only available in Finland and via Finnish servers.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto