Hyppää pääsisältöön

ULA-radiota markkinoidaan

Julkaistu 08.09.2006 - 00:00. Päivitetty 18.07.2014 - 13:05

Ultralyhyihin aaltoihin siirtyminen 1950-luvulla oli digi-tv:n veroinen muutos. Markus-setä mainostaa "luonnonmukaista häiriötöntä äänentoistoa".

Ulaverkon rakentaminen oli suuri ja taloudellisesti vaativa ponnistus, joka hidasti Yleisradion siirtymistä tv-toimintaan. Ensimmäinen ula-antenni aloitti toimintansa vuonna 1953. Rinnakkais-ulaverkko ulottui koko maahan vuonna 1965. Ruotsinkieliset ohjelmat saivat oman lähetysverkon vuonna 1963.

Radioasemien määrän kasvaessa pitkä- ja keskiaaltojen kuuluvuus huononi. Ultralyhyet eli FM-aallot sen sijaan eivät häirinneet naapuriasemia, ja aaltoalueille saatiin mahtumaan useampia taajuuksia.

Yleisö oli, kuten digitointivaiheessa 2000-luvulla, saatava tajuamaan muutoksen merkitys. Yleisradio kehitti ulalähetysten myyntivaltiksi ”myyvempää” ohjelmaa, josta rinnakkaisohjelma sai alkunsa.

Lyhytfilmissä ultralyhytaaltovärähtelyä selvitetään animaation avulla.

Oheisen filmin aikaan teatterineuvos Markus Rautio tunnettiin jo radion Lastentuntien Markus-setä. Lastenradio käynnistyi vuonna 1927 ja Markus Rautio aloitti Yleisradion kuuluttajana vuonna 1926.

Teksti: Jukka Lindfors & Seija Aunila

Katso myös

Radiosta näköradioon

Knallin ja sateenvarjon ensimmäinen jakso jyrättiin erehdyksessä – muttei Ylen vaan BBC:n virheestä

Sarjan isä Edward Taylor haastattelussa jouluna 1983.

Alkujaan brittiläisen radiosarjan isän Edward Taylorin alkuperäisenä ajatuksena oli, että Knalli ja sateenvarjo ammentaisi huumorinsa yleisradioyhtiön väen epäpätevyyksistä.
Kansallispuistot kuuluvat kaikille – luonnonsuojelun ehdoilla

Lähde virtuaaliretkelle Suomen kauneimpiin sopukoihin!

Suomen kansallispuistoihin kätkeytyy luonnonvoimien mylläämiä rotkolaaksoja, häkellyttävää saaristoa, kanjoneita, kuruja, aarnimetsiä, loputtomia erämaita ja mykistäviä kansallismaisemia. Vuonna 2019 maassamme on kaikkiaan neljäkymmentä kansallispuistoa, joista kahdeksaan voit tutustustua Elävän arkiston koostamin välähdyksin. Tervetuloa retkelle!
Jimi Hendrix, Janis Joplin ja Billie Holiday elävät – ja kuolevat – 1990-luvun radiodraamoissa

Kuunnelmia seksistä, huumeista ja rock'n'rollista

Kesän 2019 radiohitti on musiikkidraama Kikasta ja kesällä 2018 kaiuttimia kulutti puolestaan Gösta Sundqvistin tarina. Osattiin sitä kuitenkin ja tietenkin ennenkin: 1990-luvun alkuvuosina Radiomafiassa kuultiin Timo Kanervan käsikirjoittamia musiikkidraamoja yhdysvaltalaisista musiikkilegendoista.
"Otetaas tästä pikkunen täräys!" – Fennada-klassikko Ryysyrannan Jooseppi kertoo palkitun köyhälistötarinan

Ryysyrannan Jooseppi katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Ryysyrannan Jooseppi (1955) on Ilmari Kiannon romaaniin perustuva elokuva suurperheen arjesta Nälkämaan korvessa 1920-luvulla. Elo on karua, leipä on tiukassa ja kieltolaki meinaa karsia viimeisetkin huvit. Jostain on kuitenkin toimeentulo revittävä, joten Jooseppi tarttuu tilaisuuteen ja aloittaa viinankeittäjän ammatin.

Köyhän eläkeläisen tarina Aliisa oli Siiri Angerkosken jäähyväisrooli

Siiri Angerkosken mittava ura sai päätöksensä tv-näytelmässä

Näyttelijä Siiri Angerkosken mittava ura sai päätöksensä tv-näytelmässä Aliisa. Sairauden laihduttama Angerkoski piirtää viimeisessä roolissaan koskettavan kuvan köyhän eläkeläisen arjesta.

Kommentteja 14
Seija Simolalla oli kaksi laulajaminää

Iskelmä-Seija tunnelmoi, keikka-Seija oli pop ja jazz.

Levy-yhtiön toiveita kuunteleva iskelmätähti-Seija levytti tunnelmallisia rakkauslauluja, mutta "keikka-Seija" esitti poppia, jazzia ja jopa "modernisoitua klassista". Näin kertoi laulaja Seija Simola radiohaastattelussa vuonna 1971.

Kommentteja 10
Knallin ja sateenvarjon ensimmäinen jakso jyrättiin erehdyksessä – muttei Ylen vaan BBC:n virheestä

Sarjan isä Edward Taylor haastattelussa jouluna 1983.

Alkujaan brittiläisen radiosarjan isän Edward Taylorin alkuperäisenä ajatuksena oli, että Knalli ja sateenvarjo ammentaisi huumorinsa yleisradioyhtiön väen epäpätevyyksistä.
Nuori Jarno Saarinen jäi suomalaisen moottoripyöräilyn legendaksi

Rata-ajon maailmanmestari kuoli vain 27 vuotiaana.

Rata-ajon ensimmäinen suomalainen maailmanmestari Jarno Saarinen kuoli Monzan ajoissa toukokuussa 1973 vain 27 vuoden ikäisenä.

Kommentteja 13

2019

Kikka – tarina tähdestä kiinnostaa suomalaisia: sarja on kuunneltavissa Yle Areenassa vielä elokuun lopulle

Sarja on kerännyt Yle Areenassa jo yli 600 000 kuulijaa.

Ylen 20-osainen musiikkidraama Kikka – tarina tähdestä kiinnostaa suomalaisia. Sarja on kerännyt Yle Areenassa jo yli 600 000 kuulijaa.

2018

Riku Rantala: Huomiohuorasimme turpaanvetovideolla ja jäimme suomalaisille kiinni

Mitä sinä olisit valmis tekemään saadaksesi huomiota?

Mitä olisit valmis tekemään saadaksesi huomiota? Docventuresin Riku Rantala aloittaa paljastamalla omat syntinsä: hän ja Tunna lavastivat turpaanvetovideon ja laittoivat sen nettiin. Mitä sitten tapahtui, olikin jotain ihan muuta kuin he odottivat,

Kommentteja 8

2013

Sinko, Säteisheitin vai Yle?

Yleisradion aloittaessa 1926 oli ehdolla muitakin nimiä.

Kun Yleisradio aloitti vuonna 1926 toimintansa, uudelle palvelulle piti keksiä vetävä nimi. Esillä oli monia vaihtoehtoja, kuten Sinko, Säteisheitin ja Kansansäteilijä. Nimi Yleisradio napattiin Puolustusvoimilta, jossa yleisradiolla tarkoitettiin kaikkien kuultavissa olevaa radiolähetystä.

2006

Markus-setä kuuluttaa ULA-radiossa

Markus Rautio kuuluttaa radion ensimmäisen ULA- eli ultralyhytaalto-lähetysantennin toiminnan käynnistymisestä.

Kommentteja 2

Vegas sommarpratare slår rekord - aldrig har så många lyssnat på sommarpratarna som under de första veckorna i sommar

Ett av avsnitten det mest lyssnade audioinnehållet någonsin.

Vegas sommarpratare sänds för fjortonde gången i år och nu ser serien ut att slå flera rekord i antal starter på Arenan.

Kommentteja 4
"Det är sällan kvinnor i bikini kör motorcykel" - sexistisk reklam skadar oss och motverkar jämställdheten

Otydlig situation i Finland, debatt saknas tills vidare.

Att ständigt matas av könsdiskriminerande och sexistisk reklam hindrar jämställdheten och påverkar i synnerhet kvinnors handlingsutrymme. Men det bidrar också till sexuella trakasserier och våld mot kvinnor, visar forskning. Könsstereotyp reklam förbjuds nu i Storbritannien och också i Norge har man tagit itu med de osunda ideal som reklamen sprider.

Kommentteja 29
Vad önskar du dig av Yle? Bjud oss på kaffe, vi tar med oss bullar och besöker dig för att höra vad du tycker om vårt utbud

Bjud in oss senast 6 maj!

Tanken med ”Kaffe med Yle” är att vi ska få en inblick i vilka teman du anser är viktiga. Vad tycker du att vi borde ta upp mer?
Bjud oss på kaffe! Yle Västnyland tar med sig bullar och besöker dig för att höra vad du anser om Yle

Vi hör gärna funderingar kring det Yle Västnyland gör.

Vi vill träffa dig och kanske ditt kompisgäng, dina arbetskamrater eller till exempel dina föreningsmedlemmar för att höra vad ni vill ha mer eller mindre av. Samla ihop en grupp och kontakta oss!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Knallin ja sateenvarjon ensimmäinen jakso jyrättiin erehdyksessä – muttei Ylen vaan BBC:n virheestä

Sarjan isä Edward Taylor haastattelussa jouluna 1983.

Alkujaan brittiläisen radiosarjan isän Edward Taylorin alkuperäisenä ajatuksena oli, että Knalli ja sateenvarjo ammentaisi huumorinsa yleisradioyhtiön väen epäpätevyyksistä.
Kapellimestari Armas Järnefeltin ja laulajatar Maikki Pakarisen intohimoinen rakkaustarina – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 14. elokuuta.

Kapellimestari ja säveltäjä Armas Järnefelt opiskeli nuorena Pariisissa kuuluisan Jules Massenet’n johdolla. Ennen kuolemaansa maestro tunnusti, että oli Pariisissa kiinnostunut jostain vallan muusta kuin Massenet’n opetuksesta; hän oli rakastunut laulajatar Maikki Pakariseen.
Kansallispuistot kuuluvat kaikille – luonnonsuojelun ehdoilla

Lähde virtuaaliretkelle Suomen kauneimpiin sopukoihin!

Suomen kansallispuistoihin kätkeytyy luonnonvoimien mylläämiä rotkolaaksoja, häkellyttävää saaristoa, kanjoneita, kuruja, aarnimetsiä, loputtomia erämaita ja mykistäviä kansallismaisemia. Vuonna 2019 maassamme on kaikkiaan neljäkymmentä kansallispuistoa, joista kahdeksaan voit tutustustua Elävän arkiston koostamin välähdyksin. Tervetuloa retkelle!
Säveltäjä Oskar Merikanto oli Sibeliusta suositumpi mutta ystävien kiusaama – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 5. elokuuta.

Elokuun 5. päivänä syntynyt Oskar Merikanto (1868–1924) oli 1900-luvun vaihteessa Suomen kotien tunnetuin säveltäjä ja kansan silmissä Sibeliusta suositumpi. Akseli Gallen-Kallela maalasi Merikannon kuuluisaan Symposion-tauluunsa, kutsuen tätä vähättelevään sävyyn lanttupääksi. Rajuimmillaan Robert Kajanus kutsui ystäväänsä pelkäksi paskaksi.
Sairautta, velkojia ja vauvahaaveita – Kotikadun kausi 11 nyt Areenassa

Kotikadun 11. kaudella pelätään sairautta ja velkojia

Sairautta, velkojia, menettämisen pelkoa, mutta myös elämän valoisaa puolta on tarjolla Kotikadun 11. tuotantokaudella (jaksot 340–374). Areenassa on katsottavissa nyt suosikkisarjan 10. ja 11. tuotantokausi.
Jimi Hendrix, Janis Joplin ja Billie Holiday elävät – ja kuolevat – 1990-luvun radiodraamoissa

Kuunnelmia seksistä, huumeista ja rock'n'rollista

Kesän 2019 radiohitti on musiikkidraama Kikasta ja kesällä 2018 kaiuttimia kulutti puolestaan Gösta Sundqvistin tarina. Osattiin sitä kuitenkin ja tietenkin ennenkin: 1990-luvun alkuvuosina Radiomafiassa kuultiin Timo Kanervan käsikirjoittamia musiikkidraamoja yhdysvaltalaisista musiikkilegendoista.
"Otetaas tästä pikkunen täräys!" – Fennada-klassikko Ryysyrannan Jooseppi kertoo palkitun köyhälistötarinan

Ryysyrannan Jooseppi katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Ryysyrannan Jooseppi (1955) on Ilmari Kiannon romaaniin perustuva elokuva suurperheen arjesta Nälkämaan korvessa 1920-luvulla. Elo on karua, leipä on tiukassa ja kieltolaki meinaa karsia viimeisetkin huvit. Jostain on kuitenkin toimeentulo revittävä, joten Jooseppi tarttuu tilaisuuteen ja aloittaa viinankeittäjän ammatin.
Maalaiskomediat jatkavat Areenassa – testaa, miten hyvin tunnet Kuusniemen tapahtumat!

Elävän arkiston leikkimielinen testi Maalaiskomedioista.

Muistatko, mitä tarttui Turpeisen mukaan tämän paetessa Violan hotellihuoneesta? Entä mikä oli Rainer Mielosen kukon nimi? Testaa Elävän arkiston leikkimielisessä testissä, oletko yhtä hyvin kartalla Kuusniemen asioista kuin Hillevi Jortikka! Huom. varo juonipaljastuksia!
Ilmastonmuutoksen ja kasvihuoneilmiön uhat esiteltiin jo 1980-luvulla: "Kyllä tässä on nyt äärettömän vakavasta asiasta kyse"

Ilmastonmuutoksen vakavat seuraukset puhuttivat.

Ihmisen toimien aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen ja siitä seuraava ilmastonmuutos nousi ensimmäisiä kertoja puheenaiheeksi 1980-luvulla. Suuremman yleisön tietoisuus asiasta ja poliittiset toimenpiteet olivat vasta alussa.

Kommentteja 31
Satavuotias Mestaritonttu vie sadun lumoon

Aili Somersalon klassikkosatu täyttää sata vuotta

Aili Somersalon saturomaani Mestaritontun seikkailut täyttää tänä vuonna sata vuotta. Lumoava ja sisällöltään rikas teos on yksi rakastetuimmista suomalaissaduista. Radioteatteri teki siitä lastenkuunnelman vuonna 1986. Tarja-Tuulikki Tarsalan ohjaamassa satuseikkailussa viisasta ja sitkeää Mestaritonttua tulkitsi Ossi Ahlapuro.
Kun nainen on jumissa – kolme toivottua draamasarjaa nuoren naisen elämästä

Mun ainoot 30 minsaa ja muita toivottuja draamoja.

Mun ainoot 30 minsaa, Paratiisi sekä Ota ja omista kertovat tilanteista, joissa nainen on jumissa – eri elämäntilanteissa. Sarjat vuosilta 2013, 2010 ja 1997 ovat nyt katsottavissa Areenassa.

Kommentteja 1
Ruisrock, rauha ja rakkaus – puoli vuosisataa festarijättiläistä

Ruisrock järjestetään tänä vuonna 50:n kerran.

Elävän arkiston kooste Ruisrockista.

Kommentteja 4
"Kikalla surisee aina" – Kikan laulut ja teot kahdessa minuutissa

Ikimuistoisimmat hetket yhteen arkistopotpurina

Laulajatar Kikan esiintymiset Yleisradion ohjelmissa jättivät harvoin katsojia kylmiksi. Koostimme ikimuistoisimmat hetket yhteen arkistopotpuriksi. Koosteen esiintymiset on vuosilta 1986–2000.
Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? Kamrat på svenska -sarja sukelsi suomalaisten stereotypioihin ruotsalaisista

Ovatko rakkaat naapurimme sellaisia kuin luulemme?

Kuusiosaisessa sarjassa vuodelta 2008 tutustutaan rakkaisiin naapureihimme, jotka "voittavat aina ja joiden pierukaan ei haise". Kamrat på svenska tuuletti suomalaisten stereotypioita mm. ruotsalaisista pehmomiehistä ja onnellisuudesta sekä ruotsalaisten loputtomasta jaarittelusta eli keskustelukulttuurista.