Jukka Lindfors
Yle
Suomen maajoukkue kärsi syyskuussa 1955 yhden pahimmista tappioistaan kautta aikojen, kun Unkari löylytti sen surullisin numeroin 1–9. Lohdutukseksi ottelu tarjosi kuitenkin "näytöksen täydellisestä jalkapalloilusta", kuten uutisfilmi tapahtumaa kehuu.
Unkari oli 1950-luvun alussa yksi maailman huippujoukkueista. Se voitti olympiaturnauksen Helsingissä 1952 ja saavutti MM-hopeaa kaksi vuotta myöhemmin.
Vuonna 1955 Unkari palasi olympiavoittonsa näyttämölle Helsinkiin. Joukkueen selkärankana oli legendaarinen kapteeni Ferenc Puskás.
Filmiselostuksen mukaan ottelu oli ennen kaikkea arvokas oppitunti siitä, miten jalkapallossa saavutetaan voitto. Kolmikymmentuhantinen ennätysyleisö ei silti hetkeäkään odottanut, että tuon voiton saavuttaisi Suomi.
Kun ottelua oli pelattu kaksi minuuttia, unkarilaiset aloittivatkin "csárdáksensa". Samaa tanssinimikettä viljellään selostuksessa useampaan otteeseen.
Selostaja analysoi vierasjoukkueen pelityylin salaisuutta: "Vain pitkän ja jatkuvan harjoittelun ja huippuunsa kehitetyn taituruuden kautta päästään siihen, että pallo tekee raskaimman työn. Unkarilaiset eivät junnaa hampaat irvessä pallon perässä, vaan uskovat sen kulkevan miehiä mopeammin. Ja menestys on varma! On vain huolehdittava siitä, että pallolla aina on oikea osoite."
Suomen ainoan maalin ottelussa teki Matti Hiltunen. Joukkueessa pelasivat myös mm. Åke Lindman ja Kai Pahlman.
Maat ottelivat nyt seitsemättä kertaa. Suomi oli siihen mennessä lyönyt Unkarin vain vuonna 1934, jolloin vastassa oli amatöörijoukkue.
Teksti: Jukka Lindfors
