Hyppää pääsisältöön

Usko Saksan voittoon alkaa horjua

Julkaistu . Päivitetty

Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto näki syksyllä 1942, että sotaa on jatkettava, vaikka usko Saksan voittoon alkoi horjua. Sensuuri piti huolen siitä, ettei ylilyöntejä tai julkisia epäilyksiä esitetä.

Jatkosodan alkuvaiheessa sensuurilaitokselle tuotti eniten työtä pahimpien venäläisvastaisten ”propagandapaukahduksien” hillitseminen.

Suurpoliittisen tilanteen muutoksen myötä syksyllä 1942 mm. Urho Kekkosen pakinointi Suomen tulevista rajoista alkoi näyttää ulkopoliittisesti varomattomalta.

Sodan alussa lehdet olivat käyttäneet sotauutisoinnissaan saksalaisia lähteitä. Muutoksen tuulia ennakoi, että viimein lehdet saivat hyödyntää jopa anglosaksien sotatiedotteita. Suhde Saksaan oli herkkä aihe, varsinkin siinä vaiheessa kun Saksan sotakone alkoi yskähdellä.

Oheisessa ohjelmassa tarkastellaan lokakuun 1942 tapahtumia. Ohjelman toimittaja on Jukka Lehesvirta.

Katso myös

Kommentit
  • Ihmisiä uimarannalla Helsinki, Pohjolan valkea kaupunki -filmissä 1959

    Helsinki, tuo Pohjolan valkea kaupunki

    Tervetuloa Helsinkiin!

    Tervetuloa Helsinkiin! Yhteydet ovat hyvät vesitse, maitse tai ilmojen teitä. Talvella lumi korostaa rakennusten puhtaita muotoja, helteillä hehkuvat hiekkarannat. Vilkkaimpana elämä kiehuu kauppatorilla ja valtaväylillä liikenne on suurkaupunkiluokkaa. Helsinkiä kuvaillaan värikylläisin sanoin ja kuvin vuonna 1959 valmistuneessa matkailufilmissä.

    Kommentteja 2
  • Lomailijoita Maarianhaminassa (1963).

    Loma Ahvenanmaalla 1963

    Saaristossa oli kesällä suorastaan etelämaalaista tunnelmaa.

    Hieno ajankuva lennättää meidät potkurikoneella lomalle Ahvenanmaalle. 1960-luvun alun saaristossa oli kesällä suorastaan etelämaalaista tunnelmaa.

Aiheeseen liittyvää

2011

2010

  • Jäähyväiset aseveljille

    Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.

    Kommentteja 1

2009

Relaterade artiklar

2023

2020

  • Ann-Luise Bertell, Anne Vuori-Kemilä, Tommi Kinnunen, Ritva Hellsten, Anni Kytömäki och Heikki Kännö på Finlandiaprisnomineringstillfället 5.11.2020.

    Vilken roman vinner Finlandiapriset? Vi har läst de sex kandidaterna

    Finlandiapriset delas ut på onsdag kväll.

    Inför prisutdelningen har vi läst de sex romaner som är nominerade till Finlandiapriset - i tre av romanerna gör sig krigserfarenheterna starkt påminda, en roman handlar om författaren Raija Siekkinens liv och död, och en annan om två lesbiska kvinnor i 1970-talets Finland. Endast en roman utspelar sig utanför Finlands gränser och dyker ner i de tankeströmningar som präglade Centraleuropa under sekelskiftet 1800-1900.

2016

  • En soldat läser ett brev sittande i en båt.

    En inhemsk krigsfilm vi inte visste att vi behövde

    Hur hållas vid liv genom ett krig? Hur överleva efteråt?

    Efter sjuttio år är våra krig fortfarande ständigt närvarande. På bio, i böcker, i samtal. När regissören Ari Matikainen tillräckligt många gånger snubblat över detta faktum bestämde han sig för att ta tag i ämnet. Men ur en ny synvinkel.