Hyppää pääsisältöön

Valkoisen armeijan voitonparaatit 1918 - Mannerheim ratsasti kärjessä

Vuonna 1918 maa oli jakaantunut valkoiseen ja punaiseen Suomeen. Edessä oli katkera ja verinen kansalaissota. Sota kesti kevätkuukausien ajan. Maa oli riekaleina ja kurjia vankileirejä pystytettiin. Valkoinen armeija juhli voittoaan kahdella voitonparaatilla. Toinen niistä järjestettiin helmikuussa Vaasassa, toinen toukokuussa Helsingissä.

Jo vuoden 1917 aikana vasemmisto oli järjestäytynyt punakaarteiksi ja oikeisto suojeluskunniksi. Kenraaliluutnantiksi ylennetty Carl Gustaf Emil Mannerheim palasi Neuvosto-Venäjältä Suomeen joulukuussa 1917.

P. E. Svinhufvudin johtama itsenäisyyssenaatti julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi ja nimitti Mannerheimin joukkojen ylipäälliköksi.

Senaatti istui Vaasassa ja punainen kansanvaltuuskunta Helsingissä. Muut suurimmat kaupungit – Turku, Tampere ja Viipuri – olivat punaisten käsissä.

Tammikuun lopulla 1918 sisäinen jännitys purkautui sisällissodaksi. Maassa oli myös venäläisiä joukkoja, joiden riisuminen aseista aloitettiin Etelä-Pohjanmaalta.

Tammikuun lopulla koko Etelä-Pohjanmaa oli hallituksen joukkojen hallussa. ”Isänmaa tervehtii teissä parhaita poikiaan”, totesi ylipäällikkö Mannerheim helmikuussa 1918 Vaasan torilla järjestetyssä valkoisen armeijan paraatissa.

Sota kuitenkin jatkui kevätkuukausien ajan. Huhtikuussa valkoisen armeijan avuksi tuli noin 12 000 miehen vahvistus Saksasta.

Kansalaissodassa, joka porvarillisen näkemyksen mukaan oli vapaussota ja vasemmiston näkemyksen mukaan luokkasota, menetti henkensä lähes 37 000 suomalaista. Punaisen terrorin uhrina kuoli noin 1 500 ja valkoisen terrorin uhrina noin 7 300 kansalaista. Vankileireillä menehtyi lähes 12 000 punaista.

Torstaina toukokuun 16. päivänä 1918 valkoisen armeijan ylipäällikkö ratsasti voittoisena armeijansa etunenässä pääkaupungissa järjestetyssä voitonparaatissa.

Kauniin kevätpäivän ohjelmassa oli upeasti ohjattu näytelmä marsseineen ja puheineen. Haavojen umpeutuminen kesti kuitenkin pitkään.

Sodan monet nimitykset – kansalaissota, sisällissota, vapaussota, veljessota, luokkasota ja kapina – leimaavat sodan tulkintoja yhä.

Valkoisten voitonparaati Vaasassa.
Valkoisten voitonparaati Vaasassa Valkoisten voitonparaati Vaasassa. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Suomen sisällissota
Valkoisten voitonparaati Vaasassa.
Valkoisten voitonparaati Vaasassa Valkoisten voitonparaati Vaasassa. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Suomen sisällissota
Valkoisten armeijan voitonparaatit
Valkoisten paraati Helsingissä. Valkoisten armeijan voitonparaatit Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Suomen sisällissota ,Carl Gustaf Mannerheim,P. E. Svinhufvud

Artikkelin iso pääkuva valkoisten voitonparaatista Helsingissä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Gunnar Lönnqvist.

Kommentit
  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.