Hyppää pääsisältöön

Valkoisen armeijan voitonparaatit 1918 - Mannerheim ratsasti kärjessä

Vuonna 1918 maa oli jakaantunut valkoiseen ja punaiseen Suomeen. Edessä oli katkera ja verinen kansalaissota. Sota kesti kevätkuukausien ajan. Maa oli riekaleina ja kurjia vankileirejä pystytettiin. Valkoinen armeija juhli voittoaan kahdella voitonparaatilla. Toinen niistä järjestettiin helmikuussa Vaasassa, toinen toukokuussa Helsingissä.

Jo vuoden 1917 aikana vasemmisto oli järjestäytynyt punakaarteiksi ja oikeisto suojeluskunniksi. Kenraaliluutnantiksi ylennetty Carl Gustaf Emil Mannerheim palasi Neuvosto-Venäjältä Suomeen joulukuussa 1917.

P. E. Svinhufvudin johtama itsenäisyyssenaatti julisti suojeluskunnat hallituksen joukoiksi ja nimitti Mannerheimin joukkojen ylipäälliköksi.

Senaatti istui Vaasassa ja punainen kansanvaltuuskunta Helsingissä. Muut suurimmat kaupungit – Turku, Tampere ja Viipuri – olivat punaisten käsissä.

Tammikuun lopulla 1918 sisäinen jännitys purkautui sisällissodaksi. Maassa oli myös venäläisiä joukkoja, joiden riisuminen aseista aloitettiin Etelä-Pohjanmaalta.

Tammikuun lopulla koko Etelä-Pohjanmaa oli hallituksen joukkojen hallussa. ”Isänmaa tervehtii teissä parhaita poikiaan”, totesi ylipäällikkö Mannerheim helmikuussa 1918 Vaasan torilla järjestetyssä valkoisen armeijan paraatissa.

Sota kuitenkin jatkui kevätkuukausien ajan. Huhtikuussa valkoisen armeijan avuksi tuli noin 12 000 miehen vahvistus Saksasta.

Kansalaissodassa, joka porvarillisen näkemyksen mukaan oli vapaussota ja vasemmiston näkemyksen mukaan luokkasota, menetti henkensä lähes 37 000 suomalaista. Punaisen terrorin uhrina kuoli noin 1 500 ja valkoisen terrorin uhrina noin 7 300 kansalaista. Vankileireillä menehtyi lähes 12 000 punaista.

Torstaina toukokuun 16. päivänä 1918 valkoisen armeijan ylipäällikkö ratsasti voittoisena armeijansa etunenässä pääkaupungissa järjestetyssä voitonparaatissa.

Kauniin kevätpäivän ohjelmassa oli upeasti ohjattu näytelmä marsseineen ja puheineen. Haavojen umpeutuminen kesti kuitenkin pitkään.

Sodan monet nimitykset – kansalaissota, sisällissota, vapaussota, veljessota, luokkasota ja kapina – leimaavat sodan tulkintoja yhä.

Valkoisten voitonparaati Vaasassa.
Valkoisten voitonparaati Vaasassa Valkoisten voitonparaati Vaasassa. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Suomen sisällissota
Valkoisten voitonparaati Vaasassa.
Valkoisten voitonparaati Vaasassa Valkoisten voitonparaati Vaasassa. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Suomen sisällissota
Valkoisten armeijan voitonparaatit
Valkoisten paraati Helsingissä. Valkoisten armeijan voitonparaatit Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha Suomen sisällissota ,Carl Gustaf Mannerheim,P. E. Svinhufvud

Artikkelin iso pääkuva valkoisten voitonparaatista Helsingissä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Gunnar Lönnqvist.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto