Hyppää pääsisältöön

Veikko Lavi vastusti eliitti- ja Nato-kulttuuria

Veikko Lavi kertoo kiertueistaan, kanafarmistaan ja laulunteostaan. Hän laukoo Peter von Baghille myös mielipiteitään kaupallisesta ”Nato-musiikista” ja eliittikulttuurista.

Tietolaatikko

Haastattelu on aineistoa vuonna 1976 lähetettyyn ohjelmaan Balladin ja pilalaulun mestarimies.

Kotkalainen laulaja ja lauluntekijä Veikko Lavi (1912–96) aloitti esiintymisensä sodan aikana ja teki ensimmäiset levytyksensä 1940-50-lukujen taitteessa.

Kotkan Kerttua lukuunottamatta levyt eivät kuitenkaan olleet suurmenestyksiä. 1950-luvun puolivälissä Lavi hylkäsikin kiertue-elämän työskennelläkseen ensin Viiala Oy:n sosiaalipäällikkönä, sitten kanalanpitäjänä ja lopulta työllisyystöissä.

1960-luvun lopulla hän astui uudelleen esiin ajankohtaisia ilmiöitä kommentoivilla kupleteillaan, joissa käsiteltiin mm. keskioluen vapautumista, byrokratiaa, verotusta tai lähiöelämää.

Seitsemää eri puoluetta äänestänyt lauluntekijä omaksui 1970-luvulla yhä yhteiskunnallisemman näkökulman. Limperin Hilma, Isän kädet ja monet muut laulut piirsivät kuvaa menneiden vuosikymmenten työläiselämästä. Kokonaisia teemalevyjä syntyi niin kansalaissodasta kuin talvi- ja jatkosodastakin.

Lavi sai valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1975. J. Alfred Tanner ja Säkkijärven polkka ovat hänen mukaansa tehneet monin verroin enemmän ihmisiä onnellisemmiksi kuin ooppera. Mukana Peter von Baghin tekemässä haastattelussa on myös laulajan puoliso Sylvi Lavi.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto