Hyppää pääsisältöön

Veikko Lavi vastusti eliitti- ja Nato-kulttuuria

Veikko Lavi kertoo kiertueistaan, kanafarmistaan ja laulunteostaan. Hän laukoo Peter von Baghille myös mielipiteitään kaupallisesta ”Nato-musiikista” ja eliittikulttuurista.

Tietolaatikko

Haastattelu on aineistoa vuonna 1976 lähetettyyn ohjelmaan Balladin ja pilalaulun mestarimies.

Kotkalainen laulaja ja lauluntekijä Veikko Lavi (1912–96) aloitti esiintymisensä sodan aikana ja teki ensimmäiset levytyksensä 1940-50-lukujen taitteessa.

Kotkan Kerttua lukuunottamatta levyt eivät kuitenkaan olleet suurmenestyksiä. 1950-luvun puolivälissä Lavi hylkäsikin kiertue-elämän työskennelläkseen ensin Viiala Oy:n sosiaalipäällikkönä, sitten kanalanpitäjänä ja lopulta työllisyystöissä.

1960-luvun lopulla hän astui uudelleen esiin ajankohtaisia ilmiöitä kommentoivilla kupleteillaan, joissa käsiteltiin mm. keskioluen vapautumista, byrokratiaa, verotusta tai lähiöelämää.

Seitsemää eri puoluetta äänestänyt lauluntekijä omaksui 1970-luvulla yhä yhteiskunnallisemman näkökulman. Limperin Hilma, Isän kädet ja monet muut laulut piirsivät kuvaa menneiden vuosikymmenten työläiselämästä. Kokonaisia teemalevyjä syntyi niin kansalaissodasta kuin talvi- ja jatkosodastakin.

Lavi sai valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1975. J. Alfred Tanner ja Säkkijärven polkka ovat hänen mukaansa tehneet monin verroin enemmän ihmisiä onnellisemmiksi kuin ooppera. Mukana Peter von Baghin tekemässä haastattelussa on myös laulajan puoliso Sylvi Lavi.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto