Hyppää pääsisältöön

Viileä Risto Ryti joutui sijaiskärsijäksi

Ryti oli jo ehtinyt vetäytyä politiikasta, kun hänet talvisodan alussa ensin taivuteltiin pääministeriksi ja Kallion sairastuttua presidentiksi.

Älykäs Ryti oli jo nuorella iällä tehnyt näyttävän uran. Eduskuntaan lakimieskoulutuksen saanut Ryti valittiin 30-vuotiaana edistyspuolueen riveistä. Rivikansanedustajana Ryti ehti olla vain pari vuotta. Ståhlbergin presidenttikaudella Ryti toimi kahteen otteeseen valtiovarainministerinä.

Suomen Pankin pääjohtajaksi Ryti valittiin vain 33-vuotiaana. Pääjohtajakaudellaan, johon osui myös vuosien 1929-32 talouslama, Ryti ajoi tiukkaa talouspolitiikkaa. Vauraitakin taloja joutui pulan kourissa vasaran alle.

Presidenttiehdokkaana Ryti oli jo vuoden 1925 vaaleissa. Kolmannessa äänestyksessä hän kuitenkin yllättäen hävisi Lauri Kristian Relanderille. Tämän jälkeen Ryti keskittyi arvostettuna talousmiehenä hoitamaan Suomen Pankin pääjohtajuutta. Politiikkaan hän ei enää aikonut palata.

Talvisodan alettua maahan tarvittiin pääministeri, joka kykeni viileään harkintaan ja yhteistyöhön kaikkien poliittisten suuntausten kanssa. Kun presidentti Kyösti Kallion terveys alkoi horjua, myös ulkopolitiikan johto siirtyi käytännössä pääministerin hoitoon. Ja kun Kallio joutui sairautensa vuoksi eroamaan, Ryti taivuteltiin presidenttiehdokkaaksi.

Jatkosodan loppuvaiheessa presidentti joutui henkilökohtaisesti ottamaan vastuun maan kohtalosta. Saksan viljatoimitusten ja aseavun ehtona oli, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa. Tukalassa tilanteessa ja Neuvostoliiton suurhyökkäyksen käynnistyessä Ryti lähetti Hitlerille henkilökohtaisen kirjeen, jossa hän lupasi, että hän tai hänen johtamansa hallitus ei tee erillisrauhaa ilman Saksan suostumusta.

Rytille tämä sopimus merkitsi kymmenen vuoden kuritushuonetuomiota sodan jälkeisessä poliittisessa tilanteessa. Vuonna 1949 Paasikivi armahti hänet terveydellisten syiden perusteella. Sairauden murtama Ryti vietti vankilavuosiensa jälkeen hiljaiseloa. Ryti kuoli 25.10.1956.

Nykyisen käsityksen mukaan Rytin henkilökohtaisilla uhrauksilla oli ratkaiseva merkitys sodan loppuvaiheessa; Suomi säilyi itsenäisenä.

Lue lisää:

Risto Rytin hautajaiset (1956).

Risto Rytin hautajaiset

Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto