Hyppää pääsisältöön

Viu-hah hah-taja sai laatutukea

Jos Speden elokuvasäätiöltä saama summa olisi ollut isompi, hän olisi palauttanut sen: "Elokuvanteossa ei ole kyse markoista vaan ideoista."

Tietolaatikko

Pertti ”Spede” Pasanen (1930-2001) aloitti filminäyttelijänä jo vuonna 1954, mutta nousi suuren yleisön tietoisuuteen radiohupailujen ja etenkin televisio-ohjelmiensa myötä
Hänen ensimmäinen oma ohjauksensa oli yhdessä Risto Jarvan ja Jaakko Pakkasvirran kanssa vuonna 1964 syntynyt ”X-paroni"
Kaikkiaan Spede oli mukana yli 50 elokuvassa ohjaajana, tuottajana, näyttelijänä tai käsikirjoittajana

Spede Pasasen komediat olivat yleensä parhaiten menestyneitä kotimaisia elokuvia, mutta aikalaiskriitikot tapasivat suhtautua niihin nuivasti.

Spedeltä itseltään riitti myrkyllisiä sanoja sekä heille että veronmaksajien rahoja tuhlaaville kollegoilleen.

Näiden filmeissä ”ihmisen elämä yritettiin tehdä mahdollisimman kurjaksi”.

Vuonna 1975 Spede sai elokuvalleen ensi kertaa elokuvan laatutukea, vaikka pitikin periaatteenaan pärjätä ilman valtion apua.

Teksti: Jukka Lindfors

  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto