Hyppää pääsisältöön

Viu-hah hah-taja sai laatutukea

Jos Speden elokuvasäätiöltä saama summa olisi ollut isompi, hän olisi palauttanut sen: "Elokuvanteossa ei ole kyse markoista vaan ideoista."

Tietolaatikko

Pertti ”Spede” Pasanen (1930-2001) aloitti filminäyttelijänä jo vuonna 1954, mutta nousi suuren yleisön tietoisuuteen radiohupailujen ja etenkin televisio-ohjelmiensa myötä
Hänen ensimmäinen oma ohjauksensa oli yhdessä Risto Jarvan ja Jaakko Pakkasvirran kanssa vuonna 1964 syntynyt ”X-paroni"
Kaikkiaan Spede oli mukana yli 50 elokuvassa ohjaajana, tuottajana, näyttelijänä tai käsikirjoittajana

Spede Pasasen komediat olivat yleensä parhaiten menestyneitä kotimaisia elokuvia, mutta aikalaiskriitikot tapasivat suhtautua niihin nuivasti.

Spedeltä itseltään riitti myrkyllisiä sanoja sekä heille että veronmaksajien rahoja tuhlaaville kollegoilleen.

Näiden filmeissä ”ihmisen elämä yritettiin tehdä mahdollisimman kurjaksi”.

Vuonna 1975 Spede sai elokuvalleen ensi kertaa elokuvan laatutukea, vaikka pitikin periaatteenaan pärjätä ilman valtion apua.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto