Hyppää pääsisältöön

Viulusankari Heimo Haiton epänormaali elämä

Vanhemmistaan vieroitettu Heimo Haitto kohosi vuonna 1939 kansalliseksi kuuluisuudeksi ihmelapsena, joka voitti kansainvälisen viulukilpailun vain 13-vuotiaana. Loistokas muusikon ura keskeytyi 1960-luvun puolivälissä vuosia kestäneeseen pummielämään.

Viuluvirtuoosi Heimo Haitto syntyi keväällä 1925 Viipurissa ja asui myöhemmin perheensä kanssa Torniossa. Heimon veturinkuljettaja-isä oli harrastajamuusikko. Isältään poika sai viulun ja isän ohjauksessa alkoi soiton ja nuottien opiskelu viisivuotiaana.

Myöhemmin isä vei Heimon Viipuriin venäläissyntyisen viulupedagogin Boris Sirpon kuultavaksi. Sirpo vakuuttui pojan lahjakkuudesta, ja tehtiin sopimus, että Heimo jäisi Sirpon hoiviin. Ehdot olivat kovat: Heimon oli antauduttava kokonaan musiikille, eivätkä vanhemmat saaneet puuttua pojan kasvatukseen, eikä poika olla vanhempiensa vaikutuksessa ennen täysi-ikäisyyttään.

Vuonna 1979 tehdyssä radiohaastattelussa Haitto muistelee luovutustaan Sirpolle, jota hän alkoi ajan mittaan kutsua isäkseen. Professori oli erikoinen ja vaativa ihminen mutta kohteli Heimoa lämpimästi, mikäli oli tyytyväinen.

Heimo antoi ensikonserttinsa 13-vuotiaana vuonna 1939 Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Samana vuonna hän voitti Lontoossa British Council of Musicin kansainvälisen viulukilpailun, johon hän sai osallistua erikoisluvalla alaikäisenä. Radioselostaja Markus Rautio oli vastassa, kun Haitto ja Sirpo palasivat voitokkaalta matkaltaan.

Samana vuonna Heimo esiintyi filmissä "Pikku pelimanni" ja vuotta myöhemmin hän matkasi Sirpon kanssa Atlantin yli Yhdysvaltoihin, jossa sai jo15-vuotiaana soittaa amerikkalaisten orkesterien kanssa.

Vuonna 1995 radioidussa haastattelussa Haitto kertoo, kuinka hurjalla harjoittelullaan opetteli ulkoa huippuvaikeitakin teoksia. "Olin nuori ja villi."

Haitto soitti ympäri maailmaa mutta kertoi myöhemmin, ettei näinä vuosinaan koskaan nähnyt kuin konserttisaleja ja hotelleja. Vuonna 1945 alkanut perhe-elämä tietenkin kärsi kiertämisestä. "Viuluniekan elämä on epänormaalia elämää", Haitto sanookin haastattelijalle. Se vaati ehdotonta antautumista.

Ennen avioeroaan Haitto oleskeli paljon Suomessa nauhoittaen Yleisradiolle mm. Sibeliuksen kaikki humoreskit, joista kovasti piti. Televisio taltioi neljän humoreskin esityksen RSO:n säestyksellä Sibelius-viikon avajaiskonsertissa 1964.

Avioliiton purkauduttua vuonna 1965 Haitto jätti kaiken – soittimensa, kodin, auton, rahat – ja "halusi vain unohtaa". Soitettuaan taukoamatta 35 vuoden ajan hän vaihtoi kaiken kulkurielämään.

Entinen viuluvirtuoosi elätti nyt itsensä huuhtomalla kultaa, poimimalla hedelmiä tai pelaamalla biljardia. Kymmenkunta vuotta hän liikkui paikasta toiseen junien tavaravaunuissa.

Radiohaastatteluissa ei juurikaan käsitellä runsasta alkoholinkäyttöä tai uhkapeliä, joista kerrotaan mm. Haiton muistelmissa.

"Vaellusvuodet" päättyivät Haiton tavattua tulevan puolisonsa Evan. Soittotaito palasi hämmästyttävän nopeasti, vaikkei mies ollut soittanut vuosikymmeneen. Sirpolta saatu pohja oli niin vankka, että viulu alkoi soida jo puolessa vuodessa.

Haitot asettuivat Suomeen 1970-luvun puolivälin jälkeen. Heimo Haitto jatkoi muusikon uraansa ja teki myös opetustyötä, johon kuitenkin kertoo turhautuneensa. Oppilailla ei ollut riittävää halua viuluniekoiksi, he olivat liian kiinnostuneita jalkapallosta ja muista harrastuksista.
.
Yhdeksänkymmenluvulla kuulo huonontui niin, että musiikki sai jäädä. Vuoden 1995 haastattelua tehtäessä suomalainen viululegenda oli julkaissut jo kaksi muistelmakirjaa. Heimo Haitto kuoli Espanjassa vuonna 1999.

Kommentit
  • Möttönen ja Vehtaaja ratkovat Tehtäviä isolla T:llä

    Raija Orasen lastenkuunnelmasarja nyt pysyvästi Areenassa.

    Raija Oranen on urallaan kirjoittanut niin romaaneja, lastenkirjoja, novelleja kuin elokuva- ja televisokäsikirjoituksia. Hänen esikoislastenkirjansa Möttönen ja vehtaaja ilmestyi vuonna 1979 ja siitä tehtiin samaisena vuonna Ylelle radiokuunnelma. Lukijoina toimivat Jyrki Kovaleff, Aune Lind, Seppo Kolehmainen sekä Lea Pennanen-Mattila.

  • Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

    Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

    Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

  • Venäläisen kirjanpitäjän traaginen kuolema käynnisti pitkän ketjun – Likaisen rahan liikkeitä etsitään eurooppalaisista pankeista

    Rahanpesuepäilyjä myös Suomessa toimivissa pankeissa.

    Eurooppalaiset pankit ovat joutuneet viime vuosina useiden rahanpesuepäilyjen kohteeksi. Viimeksi esillä on ollut Danske Bankin sekä Nordean epäillyt yhteydet rikollisen venäläisen rahan pesuoperaatioihin. Yksi epäilty rikollisen rahan lähde liittyy Sergei Magnitskin traagiseen tapaukseen. Ulkolinja kertoi tutkintavankeudessa epäselvissä oloissa kuolleen moskovalaisen kirjanpitäjän kohtalosta ohjelmassa Kuollut mies tuomiolla vuonna 2013.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto