Hyppää pääsisältöön

Viulusankari Heimo Haiton epänormaali elämä

Vanhemmistaan vieroitettu Heimo Haitto kohosi vuonna 1939 kansalliseksi kuuluisuudeksi ihmelapsena, joka voitti kansainvälisen viulukilpailun vain 13-vuotiaana. Loistokas muusikon ura keskeytyi 1960-luvun puolivälissä vuosia kestäneeseen pummielämään.

Viuluvirtuoosi Heimo Haitto syntyi keväällä 1925 Viipurissa ja asui myöhemmin perheensä kanssa Torniossa. Heimon veturinkuljettaja-isä oli harrastajamuusikko. Isältään poika sai viulun ja isän ohjauksessa alkoi soiton ja nuottien opiskelu viisivuotiaana.

Myöhemmin isä vei Heimon Viipuriin venäläissyntyisen viulupedagogin Boris Sirpon kuultavaksi. Sirpo vakuuttui pojan lahjakkuudesta, ja tehtiin sopimus, että Heimo jäisi Sirpon hoiviin. Ehdot olivat kovat: Heimon oli antauduttava kokonaan musiikille, eivätkä vanhemmat saaneet puuttua pojan kasvatukseen, eikä poika olla vanhempiensa vaikutuksessa ennen täysi-ikäisyyttään.

Vuonna 1979 tehdyssä radiohaastattelussa Haitto muistelee luovutustaan Sirpolle, jota hän alkoi ajan mittaan kutsua isäkseen. Professori oli erikoinen ja vaativa ihminen mutta kohteli Heimoa lämpimästi, mikäli oli tyytyväinen.

Heimo antoi ensikonserttinsa 13-vuotiaana vuonna 1939 Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Samana vuonna hän voitti Lontoossa British Council of Musicin kansainvälisen viulukilpailun, johon hän sai osallistua erikoisluvalla alaikäisenä. Radioselostaja Markus Rautio oli vastassa, kun Haitto ja Sirpo palasivat voitokkaalta matkaltaan.

Samana vuonna Heimo esiintyi filmissä "Pikku pelimanni" ja vuotta myöhemmin hän matkasi Sirpon kanssa Atlantin yli Yhdysvaltoihin, jossa sai jo15-vuotiaana soittaa amerikkalaisten orkesterien kanssa.

Vuonna 1995 radioidussa haastattelussa Haitto kertoo, kuinka hurjalla harjoittelullaan opetteli ulkoa huippuvaikeitakin teoksia. "Olin nuori ja villi."

Haitto soitti ympäri maailmaa mutta kertoi myöhemmin, ettei näinä vuosinaan koskaan nähnyt kuin konserttisaleja ja hotelleja. Vuonna 1945 alkanut perhe-elämä tietenkin kärsi kiertämisestä. "Viuluniekan elämä on epänormaalia elämää", Haitto sanookin haastattelijalle. Se vaati ehdotonta antautumista.

Ennen avioeroaan Haitto oleskeli paljon Suomessa nauhoittaen Yleisradiolle mm. Sibeliuksen kaikki humoreskit, joista kovasti piti. Televisio taltioi neljän humoreskin esityksen RSO:n säestyksellä Sibelius-viikon avajaiskonsertissa 1964.

Avioliiton purkauduttua vuonna 1965 Haitto jätti kaiken – soittimensa, kodin, auton, rahat – ja "halusi vain unohtaa". Soitettuaan taukoamatta 35 vuoden ajan hän vaihtoi kaiken kulkurielämään.

Entinen viuluvirtuoosi elätti nyt itsensä huuhtomalla kultaa, poimimalla hedelmiä tai pelaamalla biljardia. Kymmenkunta vuotta hän liikkui paikasta toiseen junien tavaravaunuissa.

Radiohaastatteluissa ei juurikaan käsitellä runsasta alkoholinkäyttöä tai uhkapeliä, joista kerrotaan mm. Haiton muistelmissa.

"Vaellusvuodet" päättyivät Haiton tavattua tulevan puolisonsa Evan. Soittotaito palasi hämmästyttävän nopeasti, vaikkei mies ollut soittanut vuosikymmeneen. Sirpolta saatu pohja oli niin vankka, että viulu alkoi soida jo puolessa vuodessa.

Haitot asettuivat Suomeen 1970-luvun puolivälin jälkeen. Heimo Haitto jatkoi muusikon uraansa ja teki myös opetustyötä, johon kuitenkin kertoo turhautuneensa. Oppilailla ei ollut riittävää halua viuluniekoiksi, he olivat liian kiinnostuneita jalkapallosta ja muista harrastuksista.
.
Yhdeksänkymmenluvulla kuulo huonontui niin, että musiikki sai jäädä. Vuoden 1995 haastattelua tehtäessä suomalainen viululegenda oli julkaissut jo kaksi muistelmakirjaa. Heimo Haitto kuoli Espanjassa vuonna 1999.

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto