Hyppää pääsisältöön

Vivica Bandler – agronomista teatteriohjaajaksi

Vivica Bandler (1917–2004) oli suomalaisen teatterin uudistaja kahdella kielellä. Legendaarisen Lilla Teaternin johtajuuden jälkeen Helsingissä hänen työnsä jatkui Oslossa ja Tukholmassa. Teatterinjohtaja ja -ohjaaja kertoo elämästään ja teatteriuransa käännekohdista kahdessa haastattelussa.

Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa joulukuussa 1979 Vivica Bandler kertaa elämäänsä lapsuudesta alkaen. Ohjelman toimittajat Pekka Holopainen ja Leo Lehdistö alustavat Vivica Bandlerin (os. von Frenckell) sukutaustaa ja kertovat tulevan teatterivaikuttajan syntyneen varakkaasen kotiin, jossa tunnelma oli menevä ja mehukas.

Vivica Bandler kertoo, että kotona hänelle opetettiin, että raha ei tarkoita omista ja valtaa vaan vastuuta. Isänsä Erik von Frenckellin Brandler kertoo pitäneen lapsista pieninä, mutta myöhemmin heillä oli periaatteellisia erimielisyyksiä. Erik von Frenckelliä oli kuvailtu mieheksi, jonka mielestä vain hän itse ja Jumala tiesivät, mikä tässä maassa oli oikein. Sen sijaan äitiään Ester-Margaret Lindbergiä Vivica Brandler on sanonut ainoaksi tuntemakseen täysrehelliseksi ihmiseksi.

Vivica Bandlerin mukaan on aina hyvä olla vähän multaa kynsien alla. Hän opiskelikin agronomiksi ja harjoittelu Suontaan kartanossa iti elokuvallisia mielikuvia. Nuori agronomi puhui idealleen F. E. Sillanpäätä käsikirjoittajaksi. Elokuva ei koskaan toteutunut, mutta sen tiimoilta Bandler ja Sillanpää kävivät runsaasti kirjeenvaihtoa.

Teatteritaival alkoi harrastajateatterin riveissä Tammelassa, jossa ohjaamansa Seitsemän veljestä -näytelmän ja ranskaa taitamattomat näyttelijät Bandler vei Pariisiinkin. Vuonna 1939 22-vuotias Vivica Bandler perusti Studentteaternin, Helsingin ruotsinkielisen ylioppilasteatterin. Talvisotaan Vivica Bandler lähti vapaaehtoisena mukaan lotaksi. Vuonna 1943 Vivica von Frenckell meni naimisiin itävaltalaisen Kurt Bandlerin kanssa. Avioliitto päättyi eroon vuonna 1963, mutta Bandler-nimellä Vivica tuli tunnetuksi ohjaajana ja pesi pois sukunsa historian painolastia.

Vivica Bandler debytoi ohjaajana Svenska Teaternissa Helsingissä vuonna 1947. Toimiessaan Lilla Teaternin johtajana Helsingissä 1955–1967, hän ohjasi ja esitytti kokeilevaa kotimaista ja ulkomaista draamaa. Hän sai taloon nimekkäitä ulkomaalaisia vierailijoita, kuten Dario Fon ja Eugène Ionescon.

Suomalaisen kulttuurin aktiivisena vientinaisena tunnetuksi tullut Bandler toimi johtajana Nye Teaternissa Oslossa 1967–1969 ja Tukholman kaupunginteatterissa 1969–1980. Vuodesta 1980 Bandler oli vapaa ohjaaja.

Vivica Bandler toimi Tampereen teatterikesän taiteellisena neuvonantajana 1989–1995 ja Ruotsin teatteriakatemian puheenjohtajana 1993-1999. Pitkän ja poikkeuksellisen ansiokkaan uran sekä suomen- että ruotsinkielisillä näyttämöillä tehnyt Bandler sai akatemikon arvonimen 1999.

Päivä Istala haastteli Vivica Bandleria vuonna 1993. Bandler oli juuri edellisvuonna julkaissut omaelämäkertansa. Haastattelu ja Istalan muistelu ohjelman teosta kuultiin jälleen koosteessa vuonna 2010.

Vivica Bandler muistetaan avantgarde-teatterin ja teatteridemokratian kehittäjänä sekä monipuolisena kulttuuripersoonana. Hän kuoli vuonna 2004 87-vuotiaana.

Lue lisää:

Vivica Bandler prinssinä koulun juhlassa, kuvausvuosi 1930.

"Ihmiset ovat minun huumeeni" - Vivica Bandler 100 vuotta

Rakkaus, erotiikka, ystävyys ja häpeilemätön suora puhe. Ne olivat tärkeitä asioita suomalaisen ja pohjoismaisen teatterin merkittävälle vaikuttajalle Vivica Bandlerille (1917–2004). Teemalla nähdään kaksi tyyliltään erilaista henkilökuvaa tästä omaperäisestä kulttuuripersoonasta. Tiistaina 7., perjantaina 10. ja sunnuntaina 12.2.

Lue lisää:

Vivica Bandler 1997

Yle Arkivet: Vivica Bandler brann för teater och social kultur

Teaterregissören Vivica Bandler (1917–2004) var en en modig förnyare av teatern. Bandler menade att kultur är det enda som lönar sig. Och enligt henne var ingenting omöjligt.

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto