Hyppää pääsisältöön

Vuoden 1956 presidentinvaalin ääntenlaskenta

"Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen... Fagerholm, Fagerholm, Fagerholm... Dramaattisen, täpärästi päättyneen vaalin ratkaisuhetket kuultiin radiolähetyksessä.

Vuoden 1956 presidentinvaalin kolmannella kierroksella olivat mukana enää istuva pääministeri Urho Kekkonen ja SDP:n ehdokas K. A. Fagerholm.

Kekkonen voitti kahden äänen erolla, kun osa Fagerholmin valitsijamiehistä asettui Kekkosen taakse.

Selostuksen alkaessa pitkän vaalin kolmas äänestys on käynnissä. Varatuomari Olavi Salervo luettelee valitsijamiesten nimiä.

Äänestyksen päätyttyä uurna nostetaan pöydälle. Pääministeri Kekkonen joutuu kädellään auttamaan, kun liput eivät tahtoneet tulla uurnasta.

Kekkonen ei ollut ensimmäinen presidenttiehdokkaana ollut pääministeri, joka on joutunut itse hoitamaan vaalitoimitusta. Vuonna 1931 tässä asemassa oli P.-E. Svinhufvud, vuonna 1937 Kyösti Kallio ja vuonna 1940 Risto Ryti.

Varapuhemies Väinö Leskinen lukee äänestysliput ääneen: Kekkosen nimi kuullaan 151 kertaa, Fagerholmin 149 kertaa. Vaalitoimitus on tähän mennessä kestänyt 6 tuntia.

Tarkistuslaskennan jälkeen Kekkonen julistaa itse tulleensa valituksi presidentiksi kuusivuotiskaudeksi 1956-1962. Salista kuuluu taputuksia, mutta ne loppuvat pääministerin katsahdettua tuimasti.

Selostus on kaksikielinen.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Tehtaankadun poliisimurhat järkyttivät kansaa 1997

    Steen Christensen surmasi kaksi poliisia ryöstön jälkeen.

    Koko Suomi järkyttyi, kun tanskalainen Steen Christensen surmasi teloitustyylillä kaksi suomalaista poliisia Helsingissä Tehtaankadulla 22.10.1997. Hän oli vähän aiemmin ryöstänyt Hotelli Palacen kassan Helsingin Eteläranta 10:ssä. Saaliikseen Christensen sai vähän yli 6000 markkaa (reilut 1000 euroa).

  • Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto