Hyppää pääsisältöön

Ydinaseeton Pohjola

Vuonna 1978 presidentti Urho Kekkonen uudisti jo vuonna 1963 esittämänsä aloitteen Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä.

Asetekniikan kehityksen mahdollistama tulevaisuudenkuva, jossa risteilyohjukset lentävät muutaman sadan metrin korkeudella Pohjolan ilmatilassa, teki ehdotuksen uudella tavalla ajankohtaiseksi.

Aloitteen takana on nähty myös Kekkosen pyrkimys pysyttää Suomi suurvaltaristiriitojen ulkopuolella ja ehkäistä jo ennakolta mahdollisuus YYA-sopimuksen kriisitilanteessa edellyttämiin konsultaatioihin.

Pohjois-Atlantin puolustusliittoon kuuluvissa Tanskassa ja Norjassa ajatukselle ei lämmetty. Kumpikin totesi jo ilmoittaneensa, ettei halua alueelleen atomiaseita rauhan aikana – ja Tanskan pääministeri suositteli Varsovan liiton maille samaa.

Ruotsin ulkoministeri Hans Blix puolestaan huomautti, että myös Itämeren tulisi sisältyä mahdolliseen ydinaseettomaan vyöhykkeeseen. Hänen lausuntonsa tulkittiin viittaukseksi Neuvostoliiton ydinaseistettuihin sukellusveneisiin.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto