Hyppää pääsisältöön

Yleislakon taustalla myös politiikka

Vuoden 1956 yleislakon välitön syy oli taloudellinen, mutta taustalla oli myös poliittisia syitä. Kamppailu sodan jälkeisen Suomen johtajuudesta ja toistuvat hallituskriisit olivat ajalle tyypillisiä.

SAK oli uhannut lakolla aiemminkin. Tällä kertaa uhkaus myös toteutettiin, kun työnantajapuolikin oli valmis ottamaan lakon vastaan.

Poliittista jännitystä lisäsi myös vasta käyty presidentinvaali. Karl-August Fagerholmin niukka tappio Urho Kekkoselle katkeroitti sosialidemokraattien leiriä.

Kekkosen kannattajakunnassa närkästystä herätti puolestaan se, että Kekkonen ”kruunattiin valtaan” yleislakolla. Lakko alkoi samana päivänä, kun Kekkonen astui virkaansa

Vastaehdokas Fagerholm, joka nyt uutena pääministerinä luotsasi punamultahallitusta, luonnehti yleislakkoa kansallisonnettomuudeksi.

Yleislakko katkeroitti mieliä pitkään. Taloudellisessa mielessä yleislakko merkitsi säännöstelytalouden päättymistä ja markkinavoimien vapauttamista. Tämä taas johti vuosia jatkuneeseen poliittiseen kuohuntaan.

Teksti: Reijo Perälä

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto