Yleislakossa 1956 nähtiin marsseja ja rettelöitä

Vuoden 1956 yleislakkolaisten henkeä kohotettiin marssein ja puhein. Monissa kaupungeissa lakkolaisten liikehdintä johti käsikähmään ja rähinöintiin.

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1956 SAK julisti maahan yleislakon. Samana päivänä Urho Kekkonen aloitti kautensa presidenttinä. Lähes kolme viikkoa kestänyt lakko kuumensi tunteet äärimmilleen.

Senaatintorilla 16.3.1956 pidettyyn joukkokokoukseen osallistui yli 30 000 lakkolaista. SAK:n puheenjohtaja Eero Antikainen julisti joukoilleen taistelumieltä.

Lakon aikana erityisen tulenarkoja tilanteita koettiin huoltoasemien liepeillä, kun lakkolaiset ottivat yhteen poliisin kanssa bensan jakelusta.

Oheisessa radio-ohjelmassa Pekka Tiilikainen selostaa välikohtausta Eteläsataman bensiiniasemalla, jolla myytiin polttoainetta ilman lakkotoimikunnan lupaa.

Asiasta tuohtuneet lakkolaiset alkoivat työnnellä odottavia autoja pois aseman luota. Kiihkeämmältä yhteenotolta vältyttiin. Poliiseja oli paikalla 40, lakkolaisia noin kaksi tuhatta.

Lakon aikaista jännitystä lisäsi entisestään se, että MTK julisti maataloustuotteiden luovutuslakon. Tosin maataloutta koskenut selkkaus saatiin sovittua jo kolmen päivän päästä. Varsinainen yleislakko kesti lähes kolme viikkoa, 19 vuorokautta.

Lakon taustalla oli sodanaikainen hinta- ja palkkasäännöstely. Kun säännöstely vuoden 1956 alussa nopeasti purettiin, se johti hintojen, vuokrien ja monien muiden maksujen nousuun.

Lakkolaiset vaativat tuntipalkkoihin 12 silloisen markan korotusta. Korotus saatiinkin, mutta inflaation vuoksi hyöty oli nopeasti syöty.