Hyppää pääsisältöön

Yöpakkaset ja noottikriisi

Sodanjälkeisen ajan kriittisimmät hetket Suomen suhteissa Neuvostoliittoon olivat yöpakkaset ja noottikriisi. Näiden vuosina 1958 ja 1961 syntyneiden kriisien jälkeen Kekkosen asema lujittui entisestään.

Kesällä 1958 pidetyissä eduskuntavaaleissa kommunistit olivat ottaneet vaalivoiton. Muut suuret puolueet eivät kuitenkaan halunneet SKDL:ää hallitukseen.

Neuvostoliitto ilmaisi syksyllä 1958 epäluottamuksensa SDP:n Karl-August Fagerholmin johtamaan hallitukseen. Maa veti mm. suurlähettiläänsä pois Helsingistä.

Suomen poliittista tilannetta arvosteltiin kovin sanoin neuvostolehdistössä, ja syksyn 1958 aikana Neuvostoliitto alkoi kiristää myös kauppahanojaan.

Tilanne alkoi avautua vasta joulukuussa, kun maalaisliiton ministerit Johannes Virolaisen johdolla lähtivät hallituksesta.

Yöpakkaskriisi päättyi tammikuussa 1959 Kekkosen ja pääsihteeri Hruštševin neuvottelujen jälkeen.

Kekkosen johdolla muodostettiin maalaisliiton V.J. Sukselaisen vähemmistöhallitus. Hallitukseen nimitettiin Kekkosen luottomiehiä, jotta jäätyneet idänsuhteet saataisiin taas toimimaan.

Vuonna 1961 Neuvostoliitto puolestaan lähetti Suomelle nootin koskien YYA-sopimusta. Neuvostoliiton pelkona oli militarismin vahvistuminen Saksassa ja koko Itämeren alueella.

Oikeuskansleri Olavi Hongan ehdokkuus presidentinvaaleissa oli Neuvostoliiton arvion mukaan uhka Suomen ja Neuvostoliiton suhteille.

Lopulta Honka perui ehdokkuutensa, ja Neuvostoliitto veti noottinsa takaisin.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto