Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Alumiinipinta kainalossa pitää hien loitolla, turvallisestiko?

deodoranttia kainaloon (copyright YLE/videokuvaa)
Deodorantti tai antiperspirantti kuuluu lähes jokaisen arkirutiineihin. Antiperspiranttien tehoaineen, alumiinin, yhteydestä rintasyöpään kiistellään.

Dödöissä on lisäksi tukku muitakin aineita, jotka voivat aiheuttaa käyttäjälleen vähintäänkin allergiaoireita.

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että päätät aamurutiinisi melko varmasti sivelemällä alumiinipinnan kainaloosi. Kaikki antiperspirantit sisältävät alumiinia, sillä juuri siihen niiden teho perustuu.

Päivi Kousa (copyright YLE/videokuvaa)
- Alumiinin tehtävä antiperspirantissa on se, että se tekee tulpan hikirauhasen suulle ja estää hikeä erittymästä, jolloin kainalo pysyy kuivempana eikä hiki pääse sitten reagoimaan hikirauhasen suulla olevien bakteereiden kanssa, kertoo kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousa Allergia- ja Astmayhdistyksestä.

Antiperspirantti siis ehkäisee hikoilua ja deodorantit hien hajun syntymistä. Antiperspirantissa on alumiinia, deodoranteissa ei.

Alumiini ja rintasyövän yhteys mietityttää

Alumiini herättää säännöllisesti keskustelua sen mahdollisen rintasyöpäriskin takia. Naiset käyttävät alumiinidödöjä huomattavasti miehiä yleisemmin ja rintasyöpäkasvainnäytteistä on löydetty alumiinia. Voiko nämä asiat laskea yhteen?

- Rintasyövän yhteyttä kemikaaleihin tutkitaan jatkuvasti erittäin paljon, ja koko ajan on valitettavasti sanottava, että tutkimukset ovat jollain tavalla kesken. Kun yksi tutkimus on tehty, on tutkittava lisää, jotta edellisestä tutkimuksesta voidaan sanoa, että se on luotettava, summaa Kousa.

No kysytäänpä asiaa siltä, joka tuotteet valmistaa! Jättiyhtiö Unilever Finland myy Suomen kymmenestä myydyimmästä dödöstä kahdeksan.

- Olemme toki tietoisia näistä huhuista, mutta olemme varmistaneet, että todellakin kyse on pelkistä huhuista. Itse emme ole näitä tutkimuksia tehneet, vaan olemme olleet yhteydessä kansainvälisiin syöpäyhdistyksiin, sanoo Unilever Finlandin tekninen päällikkö Kaisa Virtanen.

- On paljonkin tutkimuksia alumiinista, ja niiden tulokset ovat olleet aika ristiriitaisia, mutta tällä hetkellä ei ole yhdessäkään tutkimuksessa pystytty tieteellisesti todistamaan, että alumiini olisi haitallinen, toteaa Kousa.

Ei siis ole todistettu, miten syöpänäytteissä oleva alumiini on niihin joutunut.

Hajusteet ja säilöntäaineet pahimmat ihoärsyttäjät

Alumiini ja muut dödöissä käytettävät aineet vaikuttavat myös käyttäjän ihon pinnalla.
Monet dödöjen kemikaaleista ovat herkistäviä tai ärsyttäviä. Eniten ihoreaktioita aiheuttavat hajusteet ja säilöntäaineet.

- Allergiareaktio ja ärsytysreaktio on vaikea erotella toisistaan, mutta yleisesti ottaen kihelmöintiä, kuumotusta, punotusta, ihottumaa, näppylöitä.. summaa Kousa.

Inci-lista on epäselvä

inci -lista (copyright YLE/videokuvaa)
Tuoteselostetta eli inci-listaa tutkimalla voi etsiä dödön, jossa juuri itseä allergisoivia aineita ei ole. Inci tulee sanoista International Nomenclature Cosmetic Ingredient ja on siis kemikaalien koodisto. Kaikilla kosmetiikan ainesosilla on inci-nimi. Se ei kuitenkaan kerro kuluttajalle juuri mitään, esimerkiksi mikä on säilöntäaine tai mikä hajuste. Unileverillä ollaan sitä mieltä, että inci-lista palvelee kuluttajaa nimenomaisesti, vaikka sen ymmärtäminen on lähes mahdotonta.

Selvennykseksi: dödöjen ainesosista suurin ihoärsytystä aiheuttava ryhmä ovat hajusteet. Ne löytyvät inci-listasta esimerkiksi nimillä limonene, linalool, hexyl cinnamal, coumarin, benzyl alcohol, geraniol, citronellol jne.

Toiseksi yleisin ärsyttäjäryhmä ovat säilöntäaineet, joita on monia ja erittäin hankalan nimisiä.
Esimerkkeinä:

  • Imidazolidinyl Urea
  • Diazolidinyl Urea
  • 2-Bromo-2-Nitropropane-1
  • 3-diol
  • DMDM-hydantoin
  • Quaternium-15
  • Benzylhemiformal
  • Methenamine
  • Polyoxymethylene Urea
  • Tris(Hydroxymethyl)Nitromethane
  • Metyylikloori- ja metyyli-isotiatsolinoni
  • Metyylidibromoglutaronitriili

Myös alkoholi ärsyttää useita herkkäihoisia. Sen löytää inci-listasta nimillä alcohol ja alcohol denat.
Alumiini löytyy inci-listasta suhteellisen helposti nimellä aluminium, tarkemmin: aluminum chlorohydrate tai esimerkiksi aluminium zirconium tetrachlorohydrex gly.

Tietoa ja tutkimuksia on hajanaisesti

alumiinittomia deodorantteja (copyright YLE/videokuvaa)
Tuoteselosteiden tulkkaus on siis aikaa vievää ja hankalaa, mutta lisäapua saa esimerkiksi Teknokemian Yhdistyksen ja Allergia & Astmaliiton sivuilta. Jokaisessa tuotteessa on myös valmistajan yhteystiedot.

Ymmärrettävää on, että kemikaalit pelottavat. Allergia & Astmaliitto on jo 20 vuoden ajan koonnut Suomessa listaa kosmetiikan ainesosista. Kemikaaleja on nyt listalla yli 8500. Kuningaskuluttajan tekemän katugallupin vastaajista suurin osa tiesi alumiinin olemassaolosta antiperspirantissaan ja myös keskustelut alumiinin mahdollisesta syöpäyhteydestä olivat tuttuja.

Tietoa ja tutkimuksia on siellä sun täällä ja uusia tulee koko ajan. Jos varmuudeksi haluaa välttää kemikaaleja, tai on herkkäihoinen, myyvät esimerkiksi luontaistuotekaupat, apteekit ja jotkut päivittäistavarakaupatkin alumiinittomia deodorantteja.

Mitä rintasyöpätutkimukseen tulee, aloitettiin Yhdysvalloissa pari vuotta sitten kymmenvuotinen projekti, jossa 50 000 naisen kehon reagointi ympäristön ja kosmetiikan kemikaaleihin tutkitaan. Tämän tutkimuksen tuloksia joudumme kuitenkin odottamaan vielä 8 vuotta...

Noora Vanhanen / TV1 Kuningaskuluttaja

Lisätietoja:

Teknokemian Yhdistys ry
http://www.teknokem.fi

Allergia & Astmaliitto
http://www.allergia.com

Muokattu 30.3.2015: Ulkoasukorjauksia
Muokattu 14.4.15: Linkki lisätty

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.