Hyppää pääsisältöön

Räjähdys Myyrmannissa kesken iltaruuhkan

Pommi räjähti Myyrmannin kauppakeskuksessa keskellä perjantain ruuhkaa lokakuun 11. päivänä vuonna 2002. Räjähdys tapahtui noin klo 19.35. Aluksi syyksi epäiltiin onnettomuutta, mutta lopulta tekijäksi tunnistettiin 19-vuotias kemianopiskelija. Onnettomuudessa kuoli seitsemän ja loukkaantuneita oli 59. Myyrmannin pommi-isku oli aikanaan vakavin Helsingin siviilialueella tapahtunut onnettomuus sotien jälkeen.

Vantaan hälytyskeskus sai tiedon tapahtuneesta nopeasti, ja paikalle alkoi virrata ambulansseja, poliisiautoja ja paloautoja. Pelastustoimissa oli mukana myös MediHeli-kopteri.

Välittömästi räjähdyksen jälkeen oli tiedossa, että useita ihmisiä oli kuollut ja että loukkaantuneita oli kymmeniä. Aluksi räjähdyksen syyksi epäiltiin kaasuvuotoa.

Helsingin seudun sairaaloihin vietiin perjantai-illalla 59 potilasta Myyrmäen räjähdyspaikalta. Yksi lapsipotilas kuoli sairaalaan tuotaessa.

Pelastustoimi ja sairaaloiden henkilöstö toimivat ripeästi suuronnettomuusillan aikana, ja useita potilaita leikattiin pääkaupunkiseudun eri sairaaloissa.

Tekijän nimi selvisi viikonlopun aikana

Lauantaina 12.10. oli selvinnyt, että Myyrmannin räjähdysonnettomuudessa oli kuollut seitsemän ihmistä. Myös iskun tekijästä saatiin alustavia tietoja. TV-uutiset kertoi, että teosta epäiltynä oli nuori vantaalainen kemianopiskelija.

Kaikki Vantaalla kuolleet henkilöt olivat suhteellisen nuoria. Surmansa saaneet naiset olivat syntyneet vuosina 1963, 1965 ja 1985. Nuorin uhreista oli vuonna 1997 syntynyt tyttö. Kuolleet miehet olivat syntyneet vuosina 1978 ja 1985.

Suomalaisissa kauppakeskuksissa kiristettiin väliaikaisesti turvatoimia pommi-iskun jälkeen. Räjähdys oli viikonlopun pääuutinen koko Euroopassa.

Sunnuntaina 13.10. eli kaksi päivää pommi-iskun jälkeen tekijän nimi oli selvillä. Petri Gerdt -niminen ammattikorkeakouluopiskelija oli ollut aktiivinen keskustelija internetin pommipalstoilla. Poliisi löysi hänen kotonaan myös pomminteko-ohjeet. Pojan vanhemmat eivät olleet tietoisia poikansa suunnitelmista, ja teko järkytti perhettä suuresti.

Gerdt oli valmistanut itse kolmen kilon pommin, jossa oli noin 6 000 haulia.

Tapaus herätti kritiikkiä keskustelupalstojen säännöistä. Joitakin palstalla mukana olleita kuultiin osallisuudesta räjähdykseen. Syytteitä ei kuitenkaan nostettu.

Tutkimuksissa ei koskaan ilmennyt, oliko Gerdtin tarkoitus tehdä itsemurha vai selvitä räjähdyksestä hengissä.

Myyrmannin räjähdys herätti suomalaisissa samoja tunteita kuin Estonia

Myyrmäen pommi-isku järkytti suomalaisia laajalti. Ihmiset miettivät, että kenelle tahansa voi tapahtua lähes mitä vaan. Samanlaisia ajatuksia herätti aikoinaan Estonian uppoaminen.

Suomalaisia tosin lohdutti tieto, että kyse oli epätasapainoisen ihmisen tekemästä yksittäisestä iskusta, eikä esimerkiksi järjestäytyneestä terrorismista.

Myyrmannin ulkopuolelle virtasi kynttilöitä ja kortteja uhrien muistoksi. Uhrien ja heidän omaistensa auttamiseksi perustettiin myös rahasto.

Noin kuukausi turmasta järjestettiin Myyrmäen kirkossa muistohartaus pommi-iskun uhrien kunnioittamiseksi.

Myyrmannin kauppakeskus avattiin yleisölle noin puolentoista kuukauden päästä iskusta. Räjähdyspaikalle ei pystytetty muistomerkkiä.

Entä miten Myyrmannin pommi-iskusta selvinneet itse kokivat tapahtuman? Vuonna 2007 Eeva Wiik kertoi tarinansa Satunnaiset sankarit -sarjassa. Wiik oli räjähdyksen aikaan perheensä kanssa asioimassa kauppakeskuksessa. Eeva Wiik joutui onnettomuuden seurauksena pyörätuoliin.

Myös Kari Turunen oli perheensä kanssa tuolloin perjantai-ostoksilla. Onnettomuus muutti Turusen ja hänen perheensä elämän täysin. Dokumentin Räjäytetty elämä ensimmäiset kuvaukset on tehty vuonna 2004, noin puolitoista vuotta räjähdyksestä ja viimeiset 2010, kahdeksan vuotta räjähdyksestä.

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto