Hyppää pääsisältöön

Räjähdys Myyrmannissa kesken iltaruuhkan

Pommi räjähti Myyrmannin kauppakeskuksessa keskellä perjantain ruuhkaa lokakuun 11. päivänä vuonna 2002. Räjähdys tapahtui noin klo 19.35. Aluksi syyksi epäiltiin onnettomuutta, mutta lopulta tekijäksi tunnistettiin 19-vuotias kemianopiskelija. Onnettomuudessa kuoli seitsemän ja loukkaantuneita oli 59. Myyrmannin pommi-isku oli aikanaan vakavin Helsingin siviilialueella tapahtunut onnettomuus sotien jälkeen.

Vantaan hälytyskeskus sai tiedon tapahtuneesta nopeasti, ja paikalle alkoi virrata ambulansseja, poliisiautoja ja paloautoja. Pelastustoimissa oli mukana myös MediHeli-kopteri.

Välittömästi räjähdyksen jälkeen oli tiedossa, että useita ihmisiä oli kuollut ja että loukkaantuneita oli kymmeniä. Aluksi räjähdyksen syyksi epäiltiin kaasuvuotoa.

Helsingin seudun sairaaloihin vietiin perjantai-illalla 59 potilasta Myyrmäen räjähdyspaikalta. Yksi lapsipotilas kuoli sairaalaan tuotaessa.

Pelastustoimi ja sairaaloiden henkilöstö toimivat ripeästi suuronnettomuusillan aikana, ja useita potilaita leikattiin pääkaupunkiseudun eri sairaaloissa.

Tekijän nimi selvisi viikonlopun aikana

Lauantaina 12.10. oli selvinnyt, että Myyrmannin räjähdysonnettomuudessa oli kuollut seitsemän ihmistä. Myös iskun tekijästä saatiin alustavia tietoja. TV-uutiset kertoi, että teosta epäiltynä oli nuori vantaalainen kemianopiskelija.

Kaikki Vantaalla kuolleet henkilöt olivat suhteellisen nuoria. Surmansa saaneet naiset olivat syntyneet vuosina 1963, 1965 ja 1985. Nuorin uhreista oli vuonna 1997 syntynyt tyttö. Kuolleet miehet olivat syntyneet vuosina 1978 ja 1985.

Suomalaisissa kauppakeskuksissa kiristettiin väliaikaisesti turvatoimia pommi-iskun jälkeen. Räjähdys oli viikonlopun pääuutinen koko Euroopassa.

Sunnuntaina 13.10. eli kaksi päivää pommi-iskun jälkeen tekijän nimi oli selvillä. Petri Gerdt -niminen ammattikorkeakouluopiskelija oli ollut aktiivinen keskustelija internetin pommipalstoilla. Poliisi löysi hänen kotonaan myös pomminteko-ohjeet. Pojan vanhemmat eivät olleet tietoisia poikansa suunnitelmista, ja teko järkytti perhettä suuresti.

Gerdt oli valmistanut itse kolmen kilon pommin, jossa oli noin 6 000 haulia.

Tapaus herätti kritiikkiä keskustelupalstojen säännöistä. Joitakin palstalla mukana olleita kuultiin osallisuudesta räjähdykseen. Syytteitä ei kuitenkaan nostettu.

Tutkimuksissa ei koskaan ilmennyt, oliko Gerdtin tarkoitus tehdä itsemurha vai selvitä räjähdyksestä hengissä.

Myyrmannin räjähdys herätti suomalaisissa samoja tunteita kuin Estonia

Myyrmäen pommi-isku järkytti suomalaisia laajalti. Ihmiset miettivät, että kenelle tahansa voi tapahtua lähes mitä vaan. Samanlaisia ajatuksia herätti aikoinaan Estonian uppoaminen.

Suomalaisia tosin lohdutti tieto, että kyse oli epätasapainoisen ihmisen tekemästä yksittäisestä iskusta, eikä esimerkiksi järjestäytyneestä terrorismista.

Myyrmannin ulkopuolelle virtasi kynttilöitä ja kortteja uhrien muistoksi. Uhrien ja heidän omaistensa auttamiseksi perustettiin myös rahasto.

Noin kuukausi turmasta järjestettiin Myyrmäen kirkossa muistohartaus pommi-iskun uhrien kunnioittamiseksi.

Myyrmannin kauppakeskus avattiin yleisölle noin puolentoista kuukauden päästä iskusta. Räjähdyspaikalle ei pystytetty muistomerkkiä.

Entä miten Myyrmannin pommi-iskusta selvinneet itse kokivat tapahtuman? Vuonna 2007 Eeva Wiik kertoi tarinansa Satunnaiset sankarit -sarjassa. Wiik oli räjähdyksen aikaan perheensä kanssa asioimassa kauppakeskuksessa. Eeva Wiik joutui onnettomuuden seurauksena pyörätuoliin.

Myös Kari Turunen oli perheensä kanssa tuolloin perjantai-ostoksilla. Onnettomuus muutti Turusen ja hänen perheensä elämän täysin. Dokumentin Räjäytetty elämä ensimmäiset kuvaukset on tehty vuonna 2004, noin puolitoista vuotta räjähdyksestä ja viimeiset 2010, kahdeksan vuotta räjähdyksestä.

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto