Hyppää pääsisältöön

Miten minusta tuli minä, Gösta Sundqvist

Gösta Sundqvist kertoo itsestään, musiikistaan ja jalkapallosta Radiomafian Miten minusta tuli minä -haastattelussa. Suomalaisuuden tulkiksi nostettu laulun- ja viihteentekijä paljastaa olevansa "enemmän belgialainen".

Gösta Sundqvistin (1957–2003) musiikilliset juuret olivat humpassa, letkajenkassa ja italialaisissa iskelmissä, kuten koko hänen ikäluokallaan.

Italoiskelmien vaikutus näkyi ainakin Sundqvistin sovitustyylissä Leevi and the Leavings -bändin kanssa: "Me hinkataan kuukausitolkulla jotain lyhyttä pätkää."

Nuorena poikana Sundqvist löysi myös kokonaan uuden musiikkimaailman kuuntelemalla kasettinauhoja takaperin. Hän ehti myös opiskella taidemusiikkia konservatoriossa.

Sundqvist sanoo olevansa "vanhan maailman edustaja" ja arveli kokevansa elämän humanistisempana kuin vaikkapa nuoret jupit. Kaikki mitä hän teki, oli samanaikaisesti harrastusta ja työtä.

Haastattelussa puhutaan myös mm. armeijasta, metsästyksestä ja menestyksestä naismaailmassa. Sundqvist kertoo tavastaan etsiä hahmoja ja tarinoita elävästä elämästä: "Kuljen antennit herkkinä."

Ohjelman loppupuolella on pääosassa jalkapallo. Ari Peltonen jututtaa ohjelmassa myös Sundqvistin omistaman Jalkapalloseura Dynamon pelaajia.

Jalkapallo oli ainut asia, joka työllisti Sundqvistin täyspäiväisesti. Levyjä ja radioviihdettä hän sanoo tekevänsä "vasemmalla kädellä".

Sundqvistiin istutettiin 1980-luvun kuluessa suomalaisuuden leimaa, mutta häneltä oli turha odottaa mitään suurta suomalaisuushehkutusta. ”Mä oon enemmän belgialainen.”

Kommentit
  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto