Suomen Ilmavoimien lentokilpailut v. 1926

Julkaistu 06.10.2006 - 15:00. Päivitetty 12.06.2018 - 16:54

Suomen armeijan uusilla Hansakoneilla järjestettiin lentokilpailut maaliskuussa 1926. Kilpailupaikkana oli meren jää Helsingin edustalla.

Lentokilpailuja seurataan sekä maasta että ilmasta. Samalla saamme nähtäville myös ilmakuvaa 1920-luvun Helsingistä.

Suomen ilmavoimien ensimmäisten sotilaskoneiden tunnus oli sininen hakaristi. Hakaristitunnus oli käytössä vuoteen 1945 saakka, jolloin se poistettiin käytöstä valvontakomission määräyksestä.

Kilpailusta on kuvattuna kaksi lentäjää.

Teksti: Seija Aunila

Kommentit

Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten muuttuvasta arjesta vuonna 1979

Dokumenttisarja suomalaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta.

Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.
Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.
Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.
Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

Kommentteja 1

Tammikuun kihlaus yhdisti Suomen kansaa mutta ärsytti Neuvostoliittoa

Tammikuun kihlaus yhdisti työnantajat ja työntekijät

Suomen työnantajain keskusliitto STK antoi 23. tammikuuta 1940 julkilausuman, jossa se tunnusti ammattiliitot ja keskusjärjestö SAK:n neuvotteluosapuoliksi työmarkkinoita koskevissa kysymyksissä.

Kommentteja 1
Villahousujen asiaa ajettiin rokilla

Uutisankkuri Heikki Kahila jammailee kuviopöksyissään.

Uutisankkuri Heikki Kahila kertoo televisiossa presidentin määräämästä villahousupakosta ja nousee pöydälle jammailemaan purjevenepöksyissään. Railakas Villahousurock esittelee 1970-luvun kuviollista ja kukikasta villahousumuotia.

Kommentteja 1
Pieni jääkausi jätti jälkeensä nälkää, sotaa ja kohtalokasta taidetta

Ohjelmasarja 1500–1800-lukujen kylmästä ilmastovaiheesta

Pieni jääkausi jäähdytti Euroopan 1500–1800-luvuilla. Viileän ajanjakson seurauksena nähtiin nälkää, mutta muistoksi jäi myös maalaustaidetta ilonpidosta Euroopan jäätyneillä joilla. Radion ohjelmasarja Mitä pikkujääkausi sai aikaan? tarkkailee kylmää ilmastovaihetta monitieteellisesti. Toimittaja Jorma Kallenaution kanssa keskustelua käyvät vuonna 2001 arkkitehti Aaro Söderlund, metsätutkija Mauri Timonen, sotahistorioitsija professori Jussi T. Lappalainen ja hydrologi Esko Kuusisto.

Kommentteja 7
Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

Kommentteja 1

2010

Ilma-akrobatiaa ja taitolentoa purjekoneilla

Huimapäinen lentonäytös Jämijärvellä 1951.

”Reipas neitokainen” Anneli Linna ja muut huimapäät esittivät rohkeita ja taitoa vaativia temppuja, kun Suomen Ilmailuliitto järjesti vuonna 1951 lentonäytöksen Jämijärvellä.

Kommentteja 1

2009

SILI II -ilmailunäyttely 1938

Ensimmäinen kansainvälinen ilmailunäyttely Suomessa 1938

Liput liehuivat ja koneet kiilsivät, kun arvovieraat tutustuivat Suomen Ilmapuolustusliiton ilmailunäyttelyyn Helsingin Messuhallissa toukokuussa 1938.

2007

Reaktiolentokone Comet Seutulassa

Seutulan lentokentälle saapui elokuussa 1952 harvinainen vieras. Kentälle liukui ensimmäinen kaupallinen suihkumatkustajakone Comet.

Kommentteja 3

2006

Lentämisen hurmaa vuoden 1926 lentonäytöksessä

Vuoden 1926 lentonäytös

Suomen nuoren armeijan uusimpia lentokoneita esiteltiin suurelle yleisölle vuonna 1926 järjestetyssä lentonäytöksessä. Ilmavoimien lentopäivät saivat kansan liikkeelle sankoin joukoin.

2019

Olycksutredningscentralen: Gammal utrustning från 1980-talet bidrog till farosituation på Karleby-Jakobstad flygplats

Rapport om flygplan som landade olovligt i Kronoby nu klar.

Den föråldrade utrustningen i flygledartornet i Kronoby borde uppdateras och flygledarna borde utbildas i specialsituationer. Det rekommenderar Olycksutredningscentralen (Otkes) i sin rapport om det allvarliga tillbudet vid Karleby-Jakobstad flygplats för ett knappt år sedan.

2018

Hjältepiloten om nödlandningen i Åbo: ”Vi stängde av motorn och tog ned planet utan landningsställ”

Ett motoriserat glidflygplan nödlandade i Åbo.

På lördag eftermiddag tvingades ett motoriserat glidflygplan under en skolningsflygning att nödlanda på Åbo flygplats. Flygplatsen stängdes för övrig flygtrafik och flera räddningsenheter fanns på plats.
De två farliga situationerna på Helsingfors-Vanda flygplats i januari har nu utretts

Situationerna inträffade i januari.

Utredningen av de två farliga situationerna som inträffade på Helsingfors-Vanda flygplats i januari är färdig.

2017

Dragracing och fallskärmshoppning möjligheter för Täktom flygfält

Hangö stad vill utveckla Täktom flygfält.

Dragracing eller fallskärmshoppning? Möjligheterna är oändliga för Täktom flygfält i Hangö. Visioner är välkomna under den kommande fullmäktigeperioden, säger Hangös stadsdirektör Denis Strandell.

Kommentteja 21

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten muuttuvasta arjesta vuonna 1979

Dokumenttisarja suomalaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta.

Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.
Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.
Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.
Uusi vuosi ja vanhat radiodraamajulkaisut jatkuvat! Tammikuussa vielä lohikäärmeitä ja Uppo-Nallea

Radiodraamaa lapsille, nuorille ja varttuneemmillekin.

Tammikuussa 2019 höristellään muun muassa aina 1960-luvulta lähtien lasten mielikuvitusta kiihottaneita lohikäärmeitä. Ysäri-lapsia aikanaan viihdyttänyt iki-ihana Uppo-Nalle palaa myös korvataajuksille loruilemaan. Tekijäpuolelta pääosassa on käsikirjoittaja Asko Martinheimo, jonka tuotannosta julkaistaan runsas valikoima kuunnelmia.
Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

Kommentteja 1
Chrisse Moustgaard korjasi undergroundtalon vessan ja keksi sanat "keskiolut R-kioskeihin"

Muistoja Elmun, Lepakon ja Radio Cityn merkkihahmosta.

Jukka Lindfors kirjoittaa blogissa alaviitteitä Elmun, Lepakon ja Radio Cityn merkkihahmon elämäntarinaan.
"Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.
Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

Kommentteja 4
"Lepää rauhassa, professori Masa" – Tapio Piirainen muistelee ystäväänsä Matti Kassilaa

Matti Kassila kuoli 14. joulukuuta 2018.

Ohjaaja Tapio Piirainen kirjoitti muistokirjoituksen joulukuussa kuolleelle kollegalleen ja ystävälleen Matti Kassilalle: "Suomalaisen elokuvan Grand Old Man siirtyi tuotanto-olosuhteisiin, joissa aika, filmi ja raha riittävät ikuisesti".
Varietee- ja oopperalaulaja Jenny Spennert – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 9. tammikuuta.

Tammikuun 9. päivänä syntynyt varieteetähti Jenny Spennert (1879 - 1950) joutui juoksemaan miehiä karkuun 1900-luvun vaihteen Helsingissä. Naiset olivat vielä pahempia, he pitivät häntä huonona naisena. Niin Jenny sai tarpeekseen varietee-näyttelijän elämästä, hän matkusti jatkamaan musiikkiopintojaan Pariisiin ja loi uran kansainvälisenä oopperalaulajana.
Suomalaisen oopperan ensimmäinen ensirakastaja Wäinö Sola – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 8. tammikuuta.

Tammikuun 8. päivänä syntynyt tenori Wäinö Sola on ollut yksi rakastetuimmista suomalaisista laulajista. Välitön ja poikamainen Sola ei suostunut kutsumaan oopperaa sen suomalaisella nimellä, vaan käytti sitkeästi termiä 'opera'.
Tapiolan kuoron isä Erkki Pohjola – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 4. tammikuuta.

Tammikuun 4. päivänä syntynyt Erkki Pohjola ei ollut laulanut kuorossa eikä opiskellut kuoronjohtoa, kun hän perusti Tapiolan Yhteiskoulun kuoron 1963. Pohjolan johdolla Tapiolan kuorosta kasvoi kansainvälisen kuoromaailman tuntema vokaali-instrumentti.
Pikkulintujen puolustaja säveltäjä Karl Collan - Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 3. tammikuuta.

Sylvian joululaulussa Sisiliassa talvehtiva mustapääkerttu ikävöi rakastettuaan, joka on häkkiin suljettuna Suomessa. Tammikuun 3. päivänä syntynyt harrastajasäveltäjä Karl Collan innostui luonnonsuojelija Zachris Topeliuksen runosta ja sävelsi yhden kauneimmista suomalaisista joululauluista.

Kommentteja 6
Kansallissosialistisen Saksan tähtikoloratuuri Die Piltti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Muistamme syntymäpäivänä 2. tammikuuta.

Tammikuun 2. päivänä syntynyt koloratuurisopraano Lea Piltti (1904 - 1982) teki huomattavan uran 1930-40-luvuilla kansallissosialistisessa Saksassa, jossa häntä kutsittiin lempinimellä Die Piltti. Sulkeutuneen, intohimoisesti kutomista harrastavan Lean käyntikortti oli Yön kuningattaren rooli.