Hyppää pääsisältöön

Suuri lähetystö sortovaltaa vastaan

Vuonna 1899 keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestin, joka aloitti Suomessa sortovuodet. ”Valapaton” keisarin puheille lähetettiin 500 miehen lähetystö käännyttämään ”huonon keisarin päätä”. Vuonna 1939 elossa olevat lähetystön jäsenet kokoontuivat Helsinkiin.

Pääkaupungissa vietettiin harmaapäisten herrojen isänmaallinen juhla, joka noudatteli vuoden 1899 lähtöseremonioita Helsingissä.

Keisari Aleksanteri II oli suomalaisten mielestä sanansa mittainen ja kunnioituksen ansaitseva hallitsija. Sen sijaan Nikolai II oli sortotoimineen ja venäläistämispyrkimyksineen ”valapatto” hallitsija.

”Idän musta kotka” vaani ”kaksipäisenä” Suomen yllä. Protestina Nikolai II:n toimille kunnioitusta osoitettiin ”hyvälle hallitsijalle”, keisari Aleksanterille.

Käytännössä protesti toteutettiin siten, että Aleksanteri II:n patsaalle alettiin laskea kukkia heti helmikuun manifestin tultua julki vuonna 1899.

Hyvää keisaria muistettiin myös Suuren lähetystön 40-vuotsijuhlassa vuonna 1939. ”Aleksanteri II:n jalolle muistolle” laskettiin seppele isänmaallisten laulujen ja virsien siivittämänä.

Alkuvuonna 1899 Suomessa kerättiin helmikuun manifestia vastaan puolen miljoonan nimen adressi, jota lähti viemään Pietariin 500-miehinen Suuri lähetystö.

Lähetystössä oli edustaja jokaisesta Suomen kunnasta. Keisari ei kuitenkaan ottanut lähetystöä vastaan, mikä Suomessa herätti entistä suurempaa suuttumusta.

Teksti: Reijo Perälä

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto