Hyppää pääsisältöön

Timo Sarpaneva - suomalaisen muotoilun taitaja

Timo Sarpaneva oli tunnetuimpia suomalaisia muotoilijoita maailmalla. Hänet tunnetaan etenkin Iittalan lasitehtaalle suunnittelemistaan tuotteista.

Tietolaatikko

Syntyi 1926 Helsingissä

Valmistui graafikoksi 1948, uransa työskenteli kuitenkin muotoilijana

Pro Finlandia -mitali 1958

Grand Prix -palkinto Milanon X Triennalessa

Tuotteita: Kolibri-lasisto, i-lasit, Festivo-kynttilänjalat, Finlandia-maljakot,
Opan teräslautaset ja Suomi Steel -terästuotteet, Claritas-taidelasit ja Marcel-maljakot

Sarpanevan ura lähti nousuun 1950-luvulla, kun hänen ja muiden suomalaisten muotoilijoiden töitä oli esillä Milanon triennaaleissa.

Sarpaneva oli laaja-alainen suunnittelija, ja hänellä on luomuksia aina käyttö- ja taidelasista tekstiileihin ja grafiikkaan sekä reliefeihin asti. Suomalaissuunnittelijan töitä löytyy museoista ympäri maailman.

Hän suunnitteli paljon taide- ja käyttöesineitä Iittalalle, ja mm. Iittalan i-logo on Sarpanevan käsiaalaa. Kuuluisimpia taiteilijan lasisarjoja lienevät Festivo, Tsaikka ja Kolibri.

Suurelle yleisölle Sarpanevan töistä on tuttu etenkin Tampereen koskikeskuksessa oleva teos, joka koostuu vuonna 1967 valmistuneesta Ahtojää- ja myöhemmin valmistuneesta Meren peili -teoksesta.

Sarpanevalle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1976 ja Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtori hänestä tuli vuonna 1993.

Vuonna 1995 koettiin herkistynyt hetki Sarpanevan retrospektiivisessa näyttelyssä Washingtonissa. Näyttelyyn saapui jo ikääntynyt Elisabeth Gordon, toimittaja, jolla aikanaan oli ollut ratkaiseva merkitys Sarpanevan maineen kehitykselle. Sama maljakko, jonka hän 40 vuotta aiemmin oli valinnut vuoden 1954 kauneimmaksi esineeksi maailmassa, oli jälleen hänen ulottuvillaan.

Timo Sarpaneva kuoli 6. lokakuuta 2006 Helsingissä.

Teksti: Paavo Rytsä ja Petra Himberg

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto