Hyppää pääsisältöön

1930-luvun kivierämaata

Reino Hirvisepän selostama lyhytelokuva arvostelee Helsingin ahdasta kivi- ja asfalttimiljöötä. Moneen pihakuiluun ei aurinko eksynyt vahingossakaan.

Tietolaatikko

Filmikatsauksilla tarkoitetaan kotimaisia lyhytelokuvia, joita on esitetty pitkän elokuvan edellä elokuvateattereissa. Sisällöltään usein valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.

Kaikki eivät sotienvälisenä kautena laulaneet hurmioituneina urbanismin ylistyslauluja.

Jo tuolloin esitettiin kärkevää kritiikkiä huonoa, ahdasta ja pimeää kaupunkirakentamista kohtaan. Tonttimaata käytettiin liian ahnaasti.

Kuollut asfalttipiha ei sallinut mitään vihreää, sen "ainoa vihannoiva virpi" oli korkeintaan "asfalttikukka".

Tilalle vaadittiin "ilmaa, valoa ja vihreyttä". Sävelmä Honkain keskellä toistuukin läpi filmin.

Helpottuneet kulkuyhteydet rohkaisivat monia siirtymään kauemmas keskustasta, lähemmäs luontoa. Olympiakylä ja Lauttasaari olivat terveellisemmän rakentamisen esimerkkejä.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto